Espanjalaisen papin Ruy Lopezin aikakautta 1500-luvun loppupuolta voitaneen kutsua barokiksi, renessanssiksi tai vaikkapa keskiajan syksyksi. Shakki, joka oli läntiseen Eurooppaan kulkeutunut Välimeren kautta, koki tuolloin ensimmäisiä järjestäytymisen tunnusmerkkejä. Ilmestyi shakkioppaita, joista tunnetuimpia oli Ruy Lopezin espanjalaista peliä kosketteleva kirja vuodelta 1561. Oikeastaan vain Luis Ramirez Lucenan vanhojen pelien asemia käsittelevä kokoelma, jonka oppilas Salamanca julkaisi 1497 muodosti käytännön shakkioppaan ennen Lopezia.
Aaro Jalas, jonka tunnemme 2016 ilmestyneestä kirjasta Shakin ja oopperan mestari Philidor, vie meidät nyt Ruy Lopezin aikaan 200 vuotta ennen Pariisin Regence-kahvilan kultakautta. Hän kertoo meille, mitä nuo tuon ajan oppaat neuvoivat ja millaisia avauksia ne suosittelivat. Entä miten silloin tornitettiin ja vieläkö kapakkapeleistä tunnettu ”taskuratsu” saattoi ilmestyessään laudalle mykistää vastustajan. Saamme tutustua myös Euroopan valtakeskuksissa kiertäneisiin italialaisiin ammattipelaajiin, jotka näytöksissään ja kapakossa kynivät pelipanokset tehokkaasti vastustajiltaan.
Aaro kertoo meille myös, mistä shakkitermi gambiitti on peräisin ja mitä gambiitteja tuolloin tunnettiin. Saamme myös tutustua neljän pelaajan turnaukseen Madridissa 1575, jolloin lienee joitakin sääntöjä muokattu peliin. Ruy Lopezin pahin vastustaja oli italialainen Giovanni Leonardo ja he kohtasivat sekä Roomassa 1560 että Madridissa 1575.
Tervetuloa keskiajan syksyyn ja sen ajan shakkilaudan maisemiin. Lämmittelyksi voin suositella TVn: tuoretta kolmiosaista historiadokumenttia ”Temppeliherrain ritarikunta”, joka vaikutti sydänkeskiajalla 1100-1300. Ehkäpä he osaltaan toivat juutalaisten pyhältä maalta shakin pelitaitoa Länsi-Eurooppaan.
Petri Saharinen
