Tapani Sammalvuo
tsammalvuo@gmail.com 

Keso – Keinänen             0–1, 40
Järvenpää – Lahdelma    0–1, 52
Lehtilä – Tiitta                1–0, 21
Valkama – Luukkonen     0–1, 35
Agopov – Pohjala            1–0, 25

Pistetilanne 3. kierroksen jälkeen:
1. Keinänen 3
2.–5. Agopov, Luukkonen, Lahdelma ja Lehtilä 2
6.–9. Pohjala, Valkama, Järvenpää ja Keso
10.-Tiitta 0

Keso aloitti pelin Birdin avauksella 1.f4. Yleensä valkea pyrkii jatkamaan hollantilaisen ideoilla kääntövärein, mutta Elias vei pelin epätavallisille raiteille jo neljännellä siirrollaan 4.c4. Keinäsen vastaus keskustaproblematiikkaan oli hieman epätarkka, ja pian laudalla nähtiin grünfeldmäinen asema, jossa valkealla oli hiekan etua mustan passiivisen g7-lähetin ansiosta. Jatkossa opettavainen asemallinen virhe 14.Rg5? antoi mustan vaihtaa tummaruutuisensa pois, minkä jälkeen etu siirtyi hänen puolelleen. Aseman suljettu luonne salli valkealle toiveita sitkeästä vastarinnasta, mutta sen sijaan hän yritti saada vastapeliä mustan kuningasta vastaan, joka kuitenkin oli aivan liian hyvässä suojassa. Samaan aikaan valkean kuningatarsivusta jäi ilman puolustajia, ja Toivo realisoi etunsa vakaalla kädellä kokopisteeksi.

Myös Järvenpää valitsi vähäteoreettisen lähestymistavan peliinsä Lahdelmaa vastaan. Vaatimattoman näköinen 1.b3 on saanut viime aikoina lisää salonkikelpoisuutta eliitin peleissä, joskin lähinnä nopeassa shakissa. Henrin asetelma on tuttu kääntövärein Torren hyökkäyksestä, mutta aggressiivinen 7…e5 toi peliin lisää luonnetta. Kompensaatioksi mustan keskustasta valkea sai lähettiparin, jonka näkymät tosin eivät aluksi vaikuttaneet kovin valoisilta. Jarin 21.f4? pyrki ratkaisemaan tätä ongelmaa, mutta seurauksena oli hänen kuningassivustansa vakava heikentyminen. Valkea joutuikin uhraamaan laadun matin estämiseksi. Objektiivisesti kompensaatiota ei ollut, mutta aseman luonne muuttui virhealttiimmaksi. Seuraavan virheen teki Henri, ja hän oli muutaman siirron häviöasemassa. Viimeiset kaksi virhettä teki puolestaan Jari: ensimmäinen niistä menetti voiton tasapeliksi ja toinen tasapelin häviöksi.

Lehtilä otti vastaan Tiitan Volga-gambiitin. Sauli oli valmistellut peliin kyseenalaisena pidetyn 5…e6-muunnelman. Musta sai sotilaasta jonkin verran aktiviteettia, mutta valkean asemassa ei ollut heikkouksia, joten kompensaatiota ei ehkä ollut aivan riittävästi. Ennenaikainen kuningashyökkäysyritys jätti lisäksi mustalle heikkouksia d-linjalle. Viimeinen virhe oli Saulin suosikkisiirto 18…g5?, joka heikensi mustan kuningasasemaa liiaksi.

Luukkosella oli takana heikko esitys eiliseltä Lehtilää vastaan, kun taas Valkama oli ottanut hienon voiton Pohjalasta. Olisi siis luullut, että Eerolla on tänään psykologinen etulyöntiasema Tommia vastaan. Modernittain alkanut peli meni epäteoreettiseksi jo muutaman siirron jälkeen, mutta Tommi tuntui olevan tässä tilanteessa enemmän kotonaan. Eeron 10.f4? oli vakava asemallinen virhe, joka heikensi e4-sotilasta. Tommi valitsi omanlaisensa tavan käyttää tätä heikkoutta hyväkseen, räväkän 11…b5:n muodossa. Musta saikin luotua laudalle reippaasti dynamiikkaa, mitä valkean asema ei kestänyt.

Agopov on tunnetusti ollut 1.e4-miehiä lähes koko uransa. Tällä kertaa hän pelasi kuitenkin Pohjalaa vastaan 1.c4. Ehkäpä Henrin kapeahko repertoaari houkutteli Mikaelin yllättämään. 1.c4 estää myös vastaanotetun daamigambiitin, joten siirto luultavasti helpotti valmistelujen tähtäämistä juuri 4…a6-slaavilaista vastaan. Miettimisajoista päättelisin valmistelujen osuneen nappiin, ja Mikaelin 16.e6! oli vahva sotilaanuhraus, joka tosin oli ilmeisesti jo laudan ääressä keksittyä. Musta jäi kehityksensä kanssa pahoihin ongelmiin ja peli ratkesi lopulta mustan kuningattaren vangitsemiseen.