Vaikka tehtäväshakki on pohjimmiltaan taidetta, muistuttavat lopputehtävät useasti pelishakkia. Nykyaikaisten lopputehtävien laatijoina ja teoreetikkoina ovat pietarilainen Aleksei Troitški (1866-1942) ja lyonilainen Henri Rinck (1870-1952) maailmankuuluja. Molemmat ovat julkaisseet toista tuhatta omaa tehtävää ja kehittäneet lopputehtävistä analyyttiseltä tasolta taidetta. Koska useasti lopputehtävä muotoutuu jonkin kiintoisan loppupeliaseman analyysien kautta, monet suuret mestarit ovat harrastaneet lopputehtäviä. Tällaisia ovat olleet Richard Réti, Emanuel Lasker tai vaikkapa Vasili Smyslov ja John Nunn. Lopputehtävien ratkaiseminen toimii pelishakissa myös tehokkaana valmennusmetodina. Niiden avulla voi kehittää mattikuvioinnin taitoja tai vaikka sotilasasemien voittoisia käsittelytapoja.
Yli viisi vuosikymmentä suomalaisiin shakkilehtiin sommittelupalstoja toimittanut Fidemestari Thomas Ristoja on innostunut lopputehtävistä ja uudesta laatijain sukupolvesta. Hän esittelee näitä uusia tuulia seuraavasti:
– Jokainen tuntee Rétin tikapuut, Platovin veljesten luomukset, Leninin kauniiksi jutuksi kuvaaman yllätyksellisen daamin voiton tai Kubbelin ehtymättömän mielikuvituksen täyttämän runsauden sarven. Aika ei kuitenkaan ole jäänyt tähän, vaan lopputehtävien taiteeseen on astunut uusia tekijöitä. On israelilainen keijukaisten tanssin Yohanan Afek, humoristisia yllätyksiä suoltava venäläinen Aleksandr Zhukov, nappuloiden dynaamisen yhteistyön suurmestari Oleg Pervakov tai lopputehtävien Beethoveniksi luonnehtimani tanskalainen velho Steffen Slumstrup Nielsen.
Näiden olioiden ja muiden noitien luomuksia esittelee meille Thomas Ristoja tiistai-iltana 20.10. Tervetuloa todella hauskojen loppupelien lopetusten pariin. Esitetyt tehtävät jaetaan osallistujille monisteena.
Petri Saharinen
