SM-kilpailumääräykset
Vahvistettu liiton hallituksen kokouksessa 16.6.2025. Määräykset astuvat voimaan 1.1.2026.
SM-kilpailumääräykset
Tämä säännöstö sisältää määräykset lähishakin Suomen mestaruuskilpailuille. Kilpailun järjestäjä voi poiketa näistä määräyksistä ainoastaan Suomen Shakkiliiton (SSL) luvalla. Kilpailujen järjestämisessä on noudatettava näiden määräyksien ohella FIDEn Shakkisääntöjä sekä muita soveltuvia FIDEn ja SSL:n määräyksiä. Erityisesti on noudatettava SSL:n eettistä säännöstöä.
1. Yleistä
1.1. SM-kilpailut
Suomen Shakkiliitto tunnustaa lähishakissa seuraavat Suomen mestaruuskilpailut (SM-kilpailut):
Yleinen SM
Naisten SM
Nuorten SM (U20, U18, U16, U14, U12, U10 ja U8)
Seniorien S50+ SM
Seniorien S65+ SM
Avoin SM
Seurajoukkueiden SM
Pikashakin SM
Naisten pikashakin SM
Seniorien pikashakin SM (S50+ ja S65+)
Nuorten pikashakin SM (U20, U18, U16, U14, U12, U10 ja U8)
Seurajoukkueiden pikashakin SM
Seurajoukkueiden pikashakin SM nuorille (U20, U16 ja U12)
Nopean shakin SM
Naisten nopean shakin SM
Seniorien nopean shakin SM (S50+ ja S65+)
Seurajoukkueiden nopean shakin SM
Koulujoukkueiden SM
Koululaisten SM
Muut SSL:n hallituksen hyväksymät SM-kilpailut
1.2. Järjestämisoikeus
Kilpailut järjestää vuosittain SSL:n valtuuttama järjestäjä. Järjestämislupaa on haettava viimeistään edellisen kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä SSL:n ohjeiden mukaisesti. Joukkuepikashakin SM-kilpailun järjestämislupaa on haettava edellisen kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää SSL:n kilpailutoiminnasta vastaava toimihenkilö määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Harkintansa mukaan tai esteellisyyden perusteella hakemuksia käsittelevä toimihenkilö voi saattaa järjestämisoikeuden SSL:n hallituksen päätettäväksi.
1.3. Kilpailukutsu ja päätuomari
Kilpailun kutsun ja kilpailun päätuomarin nimityksen vahvistaa SSL kilpailun järjestäjän ehdotuksen perusteella. Nimettävän päätuomarin on tullut osoittaa aktiivisuutta viimeisen kahden vuoden aikana ja hänellä tulee olla voimassa oleva kansallisen shakkituomarin, FIDE-tuomarin tai kansainvälisen tuomarin pätevyys. Kilpailuissa, joissa voidaan saavuttaa FIDEn arvonimikiinnityksiä, päätuomarin on täytettävä FIDEn määräysten asettamat pätevyysvaatimukset.
1.4. Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeus SM-kilpailuihin on jokaisella, jolla on Kansainvälisen Shakkiliiton (FIDEn) määräysten mukaan oikeus edustaa Suomea Kansainvälisen Shakkiliiton kilpailussa, jollei kilpailun osalta ole näissä määräyksissä toisin määrätty.
Yllä mainitun edellytyksen täytyy toteutua henkilökohtaisissa kilpailuissa kilpailun ilmoittautumisajan päättyessä ja joukkuekilpailuissa joukkueen kokoonpanon ilmoittamisajan päättyessä.
Suomen kansalaisella ei ole osallistumisoikeutta, mikäli hänellä ei ole FIDEn määräysten mukaan oikeutta edustaa Suomea Kansainvälisen Shakkiliiton kilpailussa.
Ulkomaalaisen henkilön, jota ei ole vielä FIDEn rekisterissä, täytyy pyydettäessä esittää Digi- ja väestötietovirastosta kilpailun alkamisvuonna saatu kotipaikkatodistus. Tämän perusteella hänet rekisteröidään SSL:n edustajaksi.
Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen henkilön, joka edustaa FIDEn rekisterissä muuta kuin SSL:ää, tulee vaihtaa liittoa ennen kuin hän voi ilmoittautua SM-kilpailuun. Edellytykset ja vaihtoon liittyvät maksut on selostettu FIDEn määräyksissä.
Shakissa on kaksi sarjaa, yleinen sarja ja naisten / tyttöjen sarja. Yleiseen sarjaan osallistumisoikeus on jokaisella. Naisten / tyttöjen sarjaan osallistumisoikeus on niillä, joiden juridinen sukupuoli on nainen. Kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisessa noudatetaan näitä käytänteitä, jollei kilpailun järjestäjä aseta omia reunaehtojaan.
Mikäli kilpailun yleinen sarja ja naisten sarja järjestetään yhdistetyssä ryhmässä, tulee pelaajan ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä, kummassa sarjassa hän kilpailee. Pelaaja ei voi kilpailla molemmissa sarjoissa samanaikaisesti.
Avoimeen SM-kilpailuun voivat ottaa osaa myös muiden liittojen edustajat.
Koululaisten SM-kilpailuun ja koulujoukkueiden SM-kilpailuun osallistumisoikeus on kaikilla kilpailukohtaiset osallistumisoikeuden edellytykset täyttävillä edustamastaan liitosta riippumatta.
1.5. Osallistumisoikeudesta joukkuekilpailuihin
Joukkuekilpailussa seuran jokaiseen joukkueeseen saa osallistua korkeintaan viisihenkisissä joukkueissa yksi ja yli viisihenkisissä joukkueissa kaksi sellaista pelaajaa, jolla ei FIDEn määräysten mukaan ole oikeutta edustaa Suomea FIDEn kilpailuissa. Tämä rajoitus koskee vain kilpailun mestaruusryhmää (seurajoukkueiden SM-kilpailussa ylintä sarjatasoa).
Joukkuekilpailuissa seuraa voi edustaa vain sellainen seuran jäsen, jolla on pelaajalisenssi seuran nimissä. Mikäli pelaaja ei ole aiemmin edustanut mitään seuraa, on hän heti seuraan liittyessään oikeutettu edustamaan uutta seuraansa.
Joukkuekilpailuihin ovat oikeutettuja osallistumaan seurajoukkueiden myös muut vapaasti muodostettavat joukkueet. Tällaisen joukkueen pelaajat voivat olla myös ulkomaalaisia. Tällaiset joukkueet eivät kuitenkaan voi kilpailla Suomen mestaruudesta. Kilpailun erikoismääräyksillä voidaan rajoittaa vapaasti muodostettujen joukkueiden oikeutta saavuttaa palkintoja kilpailuissa.
Seurajoukkueiden SM-kilpailussa vapaasti muodostettujen joukkueiden osallistuminen on sallittu vain alimmalla sarjatasolla.
1.6. Pelaajalisenssi
Suomalaisilta, FIDEn rekisterissä Suomea edustavilta sekä suomalaista seuraa edustavilta ulkomaalaisilta pelaajilta edellytetään voimassa olevaa pelaajalisenssiä riippumatta pelimäärästä.
Poikkeuksen muodostavat koululaisten SM-kilpailu sekä seurajoukkueiden SM-kilpailun III divisioona, joissa pelaajalisenssiä ei edellytetä, mikäli pelaaja on pelannut korkeintaan 10 selokelpoista peliä ennen kilpailun (koululaisten SM) / ottelun (seurajoukkueiden SM) alkua.
Koulujoukkueiden SM-kilpailussa ei edellytetä pelaajalisenssiä.
1.7. Vertailut
Ellei kunkin kilpailun kohdalla erikseen määrätä vertailuista, vertailut ovat seuraavat.
Henkilökohtaisessa kilpailussa:
Täyskierroskilpailussa: keskinäinen peli tai pelit, voitot keskinäisissä peleissä, voitot koko turnauksessa, Sonneborn-Berger, tulos poistamalla heikoin pisteryhmä, sitten poistamalla seuraavaksi heikoin pisteryhmä jne, suoritusluku turnauksessa.
Tapauksessa, jossa pelaaja keskeyttää täyskierrosturnauksen, saavat häntä vastaan ennen keskeytystä pelanneet vertailuja niin, että keskeyttäneelle pelaajalle lisätään puoli pistettä keskeyttämisen jälkeisistä kierroksista joka kierrokselta.
Vajaakierroskilpailussa: Buchholz, Sonneborn-Berger, keskinäinen peli tai pelit, voitot keskinäisissä peleissä, voitot koko turnauksessa, kumulatiivinen vertailu, suoritusluku pelatuista peleistä.
Vapaakierros tai luovutettu peli vajaakierroskilpailuissa huomioidaan vertailuissa käyttäen virtuaalisen vastustajan menetelmää. Tällöin pelaajan omiin vertailuihin lasketaan vapaakierroksen tai nimetyn vastustajan sijasta ”virtuaalinen” pelaaja, joka pelaa tasapeleinä kaikki jäljellä olevat kierroksensa. Jos kyseessä oli vapaakierros, niin sekin lasketaan vertailussa vastustajan saamaksi tasapeliksi, mutta luovutettu peli lasketaan todellisen tuloksen mukaan.
Pelaajan kohdanneiden vastustajien vertailuihin pelaamaton peli lasketaan tasapelinä.
Joukkuekilpailuissa:
Joukkuekilpailussa, jossa pelataan täydellinen turnaus: Joukkuepisteet, pelipisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa, voitettujen pelien määrä koko turnauksessa. Joukkuepikashakin SM-kilpailun vertailuista säädetään kohdassa 6.
Joukkuekilpailussa, jossa pelataan vajaakierroskilpailu: Jos parit muodostetaan joukkuepisteiden perusteella: Joukkuepisteet, pelipisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa, voitettujen pelien määrä koko turnauksessa. Jos parit muodostetaan pelipisteiden perusteella: Pelipisteet, joukkuepisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa, voitettujen pelien määrä koko turnauksessa.
Jos uusinta voidaan järjestää välittömästi vaikkapa nopeammilla ajoilla, sillä voidaan ratkaista tasatilanne. Uusinnasta on määrättävä kilpailun erikoismääräyksissä.
2. Henkilökohtaiset SM-kilpailut
2.1. Yleinen SM
2.1.1. Yleinen SM pelataan enintään 9-kierroksisena kilpailuna. Kilpailu voidaan pelata myös vajaakierroskilpailuna.
2.1.2. Osallistumisoikeus yleiseen SM-kilpailuun on seuraavilla:
- edellisen vuoden Suomen mestari,
2. edellisen vuoden nuorten SM-kilpailun vanhimman ikäryhmän voittaja,
3. paras suomalainen edellisen vuoden avoimesta SM-kilpailusta
Kohtien 2 ja 3 paikkojen osalta edellytetään, että pelaajan seloluku on valintajakson aikana ylittänyt luvun 2100.
Loput paikat täytetään kansallisen vahvuuslukulistan perusteella.
2.1.3. Varapelaajat määräytyvät selolistan perusteella kuten kohdassa 2.1.2.
2.1.4. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
2.1.4. Miettimisajan tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot.
2.2. Naisten SM
2.2.1. Naisten SM pelataan mieluimmin yleisen SM-kilpailun yhteydessä. Kilpailu pelataan enintään 9-kierroksisena kilpailuna. Kilpailu voidaan pelata myös vajaakierroskilpailuna.
2.2.2. Osallistumisoikeus naisten SM-kilpailuun on niillä, joiden seloluku on ylittänyt valintajakson aikana luvun 1600.
2.1.3. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
2.2.4. Miettimisajan tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot.
2.3. Nuorten SM-kilpailut
2.3.1. Kilpailut pelataan enintään 7-kierroksisina.
2.3.2. Miettimisajan tulee täyttää selolaskennan täyteen kertoimeen riittävät ehdot.
2.3.3. Kilpailu pelataan selokelpoisena. Ryhmät U12–U20 pelataan myös elokelpoisena, ja elokelpoisuutta suositellaan myös ryhmiin U8 ja U10.
2.3.3. Sarjoja voidaan pelata yhdessä riittävän osanottajamäärän saamiseksi.
2.3.4. Kussakin ikäsarjassa palkitaan yleisessä sarjassa ja tyttöjen sarjassa kolme parasta SM-mitalein.
2.4. Seniorien S50+ ja S65+ -SM-kilpailut
2.4.1. Seniorien SM-kilpailut pelataan vuosittain enintään 9-kierroksisina.
2.4.2. Kilpailut pelataan selo- ja elokelpoisena.
2.4.3. Miettimisajan tulee täyttää selolaskennan täyteen kertoimeen riittävät ehdot.
3. Avoin SM-kilpailu
3.1. Avoin SM pelataan vuosittain mieluimmin kesäkuukausien aikana enintään 9-kierroksisena vajaakierroskilpailuna.
3.2. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
3.3. Miettimisajan tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot.
4. Seurajoukkueiden SM-kilpailu
4.1. Yleistä
SM-kilpailu seurajoukkueille pelataan vuosittain. Kilpailun hallinnoinnista vastaa SSL:n hallituksen asettama JSM-toimikunta. JSM-toimikunnasta ja sen tehtävistä määrätään yksityiskohtaisemmin JSM-toimikunnan ohjesäännössä.
Kilpailun yksityiskohtaiset määräykset ja kilpailumääräykset vahvistetaan kutakin sarjakautta varten.
SM-kilpailu 8-pelaajaisille (II ja III divisioonassa 4-pelaajaisille) seurajoukkueille järjestetään neljällä tasolla seuraavasti: Suomen mestaruudesta pelataan SM-liigassa, paikoista seuraavassa SM-liigassa pelataan I divisioonassa, paikoista seuraavassa I divisioonassa pelataan II divisioonassa, paikoista seuraavassa II divisioonassa pelataan III divisioonassa. Kolmen ylimmän sarjan joukkueet määräytyvät edellisen kauden perusteella. III divisioonaan seura saa ilmoittaa haluamansa määrän joukkueita.
4.2. Pelioikeus
Joukkueen on pelattava vahvuuslukunsa mukaisessa tai muuten perusteltavissa olevassa vahvuusjärjestyksessä. Seura voi esittää joukkueen kokoonpanon muutoksia kullakin kaudella erikseen päätettävään aikarajaan saakka.
Sama pelaaja voi pelata vain yhden seuran joukkueessa tai joukkueissa saman sarjakauden aikana. Varapelaajina ei saa käyttää vahvempia pelaajia kuin vakiokokoonpanossa. Pelaaja saa pelata seuransa ylemmässä joukkueessa, mikäli vahvuusjärjestystä ei rikota. Samalla kierroksella pelaaja saa pelata vain yhdessä joukkueessa. Samalla kierroksella tarkoitetaan otteluohjelmassa samaksi päiväksi määrättyjä otteluja. Väärässä pöytäjärjestyksessä tai muuten yllä olevia sääntöjä rikkovasta pelaamisesta tuomitaan kyseinen peli ja sitä alemmat pelit, häviöiksi.
Saman seuran joukkueet on numeroitava vahvuusjärjestyksessä.
Kaikilla pelaajilla on oltava pelihetkellä voimassa oleva pelaajalisenssi.
SM-liigassa joukkueeseen saa nimetä korkeintaan kaksi sellaista pelaajaa, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja jotka eivät FIDEn rekisterissä edusta Suomea. Varapelaajat mukaan lukien joukkueessa saa pelata kauden aikana vain kaksi näin määriteltyä ulkomaalaista. Ulkomaalaisia koskevat rajoitukset koskevat vain ylintä sarjatasoa, SM-liigaa.
4.3. Kapteeni ja joukkueen yhdyshenkilö
Joukkueelle on nimettävä kapteeni, ja hänelle varahenkilö(t), hoitamaan säännöissä ja määräyksissä kapteenille asetettuja velvollisuuksia. Ellei kapteenia ole nimetty, on kapteenina ykköspöydän pelaaja ja varalla muut pelaajat pöytäjärjestyksessä. Shakkiliiton hallituksen, shakkituomaritoimikunnan tai JSM-toimikunnan puheenjohtaja tai jäsen ei voi olla joukkueen kapteeni.
Kullekin joukkueelle on nimettävä yhteyshenkilö, joka hoitaa määräyksissä yhteyshenkilölle asetetut velvollisuudet.
4.4. Kilpailujärjestelmä
SM-liigassa pelaa 10–12 joukkuetta, I divisioonassa 16–24 joukkuetta 6–8 joukkueen lohkoissa ja II divisioonassa 28–48 joukkuetta 6–8 joukkueen lohkoissa. III divisioona pelataan 4–6 joukkueen lohkoissa.
4.5. Seuraamukset
SM-liigan kaksi viimeistä joukkuetta joko putoaa suoraan I divisioonaan tai joutuu karsimaan SM-liigan paikasta. I divisioonan lohkovoittajat nousevat suoraan SM-liigaan tai pelaavat karsinnan SM-liigan paikoista SM-liigan viimeiseksi jääneiden kanssa. I divisioonan lohkojen kaksi viimeistä putoavat II divisioonaan. JSM-toimikunta päättää II- ja III-divisioonan nousu- ja putoamisjärjestelmästä ja mahdollisista karsinnoista ennen kilpailun alkua.
Seuraamuksia voidaan vuosittain tarkistaa JSM-toimikunnan päätöksellä esimerkiksi luopumisten sattuessa.
4.6. Karsintaottelut
Mahdolliset karsintaottelut, SM-liigaa lukuun ottamatta, määritellään tai arvotaan lähinnä maantieteellisin perustein. Mikäli karsintaottelu päättyy tasan, ratkaistaan voitto vertailulla siten, että 1. pöydällä voitosta saa 8 pistettä ja tasapelistä 4 pistettä, 2. pöydällä 7 ja 3,5 pistettä jne. Mikäli vertailu on tasan, ratkaisee voitto ylemmällä pöydällä. Jos kaikki pelit ovat päättyneet tasan, ratkaistaan voittaja uusintaottelulla nopeammin ajoin.
4.7. Kilpailun ohjelma
JSM-toimikunta päättää lohkojaoista ja sarjaohjelmista. Ottelun pelaaminen ohjelmasta poikkeavana ajankohtana on mahdollista JSM-toimikunnan päätöksellä.
4.8. Sijoitusten määrääminen
Suomen mestaruuden saavuttaa SM-liigan voittaja. Sijoitukset kaikissa sarjoissa määräytyvät seuraavasti: joukkuepisteet (joukkuevoitosta 2, joukkuetasapelistä 1 piste), pelipisteet, keskinäinen ottelu, joukkuevoitot, voitettujen pelien määrä, vertailu keskinäisessä ottelussa kohdan 4.6. mukaan, voitto ylemmällä pöydällä keskinäisessä ottelussa, Sonneborn–Berger-joukkuevertailu, uusintaottelu lyhyemmin peliajoin.
Mahdolliset rahapalkinnot jaetaan sijoitusten mukaan.
4.9. Miettimisaika
Miettimisajan tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot. III divisioonassa JSM-toimikunta voi myöntää tähän poikkeuksen, mutta miettimisajan on kuitenkin täytettävä selolaskennan täyteen kertoimeen riittävät ehdot.
5. Pikashakin henkilökohtaiset SM-kilpailut
5.1. Pikashakin SM
5.1.1. Pikashakin SM järjestetään vuosittain yksi- tai kaksipäiväisenä.
5.1.2. Kilpailu pelataan miettimisajalla 3 min + 2 s/siirto noudattaen FIDEn pikashakkisääntöjä.
5.1.3. Kilpailu pelataan pelo- ja elokelpoisena.
5.2. Naisten pikashakin SM
5.2.1. Naisten pikashakin SM pelataan mieluimmin pikashakin SM:n yhteydessä. Sijoitukset voidaan ratkaista myös yleisen sarjan kilpailun tulosten perusteella.
5.2.2. Kilpailu pelataan miettimisajalla 3 min + 2 s/siirto noudattaen FIDEn pikashakkisääntöjä.
5.2.3. Kilpailu pelataan pelo- ja elokelpoisena.
5.3. Seniorien (S50+ ja S65+) pikashakin SM
5.3.1. Seniorien pikashakin SM pelataan pikashakin SM:n yhteydessä. Mestaruus voidaan ratkaista myös yleisen kilpailun tulosten perusteella.
5.3.2. Kilpailu pelataan miettimisajalla 3 min + 2 s/siirto noudattaen FIDEn pikashakkisääntöjä.
5.3.3. Kilpailu pelataan pelo- ja elokelpoisena.
5.4. Nuorten pikashakin SM-kilpailut
5.4.1. Nuorten pikashakin SM järjestetään mieluimmin vastaavan joukkuekilpailun yhteydessä yksipäiväisenä. Sarjat ovat samat kuin nuorten SM-kilpailussa.
5.4.2. Kilpailu pelataan miettimisajalla 3 min + 2 s/siirto.
5.4.3. Kilpailu pelataan pelokelpoisena. Suositeltavaa on, että kilpailu pelataan myös elokelpoisena.
6. Seurajoukkueiden pikashakin SM-kilpailut
6.1. Seurajoukkueiden pikashakin SM
6.1.1. Kilpailu pelataan kaksipäiväisenä niin, että kumpanakin päivänä pelataan enintään 30 kierrosta. Alkukilpailuryhmiin jako suoritetaan ilmoittautuneiden joukkueiden vahvuusjärjestyksen perusteella seuraavan kaavion mukaan (esimerkissä oletettu, että alkukilpailuryhmiä on 7):
1 2 3 4 5 6 7
14 13 12 11 10 9 8
15 16 17 18 19 20 21
28 27 26 25 24 23 22
– – – – – – –
Sijoittelussa on huomioitava, että saman seuran eri joukkueet pelaavat eri alkukilpailuryhmissä, ellei jollakin seuralla ole enemmän joukkueita kuin alkukilpailuryhmiä. Tällöin sijoittelu suoritetaan saman seuran joukkueille edellä olevan kaavion mukaan.
Mikäli saman seuran joukkueita on samassa alkukilpailu- tai loppukilpailuryhmässä useampia, pelaavat nämä joukkueet toisiaan vastaan kunkin kilpailun alkukierroksilla.
6.1.2. Kilpailu pelataan nelihenkisin joukkuein. Kilpailussa ei ole mahdollisuutta käyttää varapelaajia. Kilpailun alkaessa kelpuutetaan mukaan vain joukkueet, joihin on ilmoitettu neljä pelaajaa. Joukkue voi kuitenkin aloittaa kolmella pelaajalla jättäen viimeisen pöydän tyhjäksi. Mikäli joukkue kilpailun kuluessa jää vajaaksi, luovutus tapahtuu sillä pöydällä, jolta pelaaja puuttuu. Joukkueet on numeroitava vahvuusjärjestyksessä.
6.1.3. Joukkueiden sijoitukset määräytyvät seuraavasti: kaikki ottelunsa voittanut joukkue voittaa ryhmänsä pelipisteistä riippumatta, pelipisteet, joukkuepisteet (voitto 2, tasapeli 1 ja häviö 0), joukkuevoitot, keskinäinen ottelu, keskinäisessä ottelussa korkeammalla pöydällä saavutettu voitto, mikäli kohdat 1–6 eivät anna ratkaisua, pelataan uusintaottelu mestaruuden kyseessä ollen, muulloin ratkaistaan sijoitukset arvalla.
6.1.4. Kilpailu pelataan pelokelpoisena miettimisajalla 3 min + 2 s/siirto.
6.2. Nuorten ikäluokkien pikashakin SM-kilpailut joukkueille
6.2.1. Kilpailu pelataan yksipäiväisenä niin, että kierroksia on enintään 30.
6.2.2. Tarvittaessa sarjoja voidaan yhdistää.
6.2.3. Kilpailu pelataan miettimisajalla 3 min + 2 s/siirto.
6.2.4. Kilpailu pelataan pelokelpoisena. Suositeltavaa on, että kilpailu pelataan myös elokelpoisena.
7. Nopean shakin SM-kilpailut
7.1. Nopean shakin SM
7.1.1. Nopean shakin SM järjestetään vuosittain yksi- tai kaksipäiväisenä.
7.1.2. Peliajan on täytettävä nopean shakin selolaskennan määräykset. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
7.2. Naisten nopean shakin SM
7.2.1. Naisten nopean shakin SM pelataan nopean shakin SM:n yhteydessä. Mestaruus voidaan ratkaista myös yleisen kilpailun tulosten perusteella.
7.2.2. Peliajan on täytettävä nopean shakin selolaskennan määräykset. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
7.3. Seniorien (S50+ ja S65+) nopean shakin SM
7.3.1. Seniorien nopean shakin SM pelataan nopean shakin SM:n yhteydessä. Mestaruus voidaan ratkaista myös yleisen kilpailun tulosten perusteella.
7.3.2. Peliajan on täytettävä nopean shakin selolaskennan määräykset. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
7.4. Seurajoukkueiden nopean shakin SM
7.4.1. Seurajoukkueiden nopean shakin SM järjestetään vuosittain yksi- tai kaksipäiväisenä.
7.4.2 Kilpailu pelataan nelihenkisin joukkuein, lisäksi joukkueeseen voidaan nimetä yksi varapelaaja. Joukkueiden pöytäjärjestys on vapaasti määrättävissä, mutta sitä ei voi muuttaa 1. kierroksen jälkeen. Joukkueen aloittaessa vajaana annetaan luovutukset alimmilla pöydillä. Varapelaajaa voidaan käyttää perustelematta. Varapelaaja pelaa aina viimeisellä pöydällä, ts. täydentäminen tapahtuu alhaalta päin.
7.4.3. Peliajan on täytettävä nopean shakin selolaskennan määräykset. Kilpailu pelataan selo- ja elokelpoisena.
8. Koulujoukkueiden SM-kilpailu
8.1. Yleistä
Koulujoukkueiden SM-kilpailu järjestetään vuosittain yksi- tai kaksipäiväisenä mieluimmin koulujen kevätlukukauden aikana.
8.2. Kilpailusarjat
Sarjoja on neljä: toisen asteen oppilaitokset, peruskoulujen yläasteet ja peruskoulujen ala-asteet luokat 4–6 ja luokat 1–3.
8.3. Joukkueen koko
Joukkueen koko on 4 pelaajaa + enintään 1 varapelaaja. Yläasteiden ja toisen asteen oppilaitosten sarjassa voidaan pelata myös 3 pelaajan joukkuein. Varapelaajaa saa käyttää ilman erityistä syytä, joukkueen täydentäminen tapahtuu aina alhaaltapäin, ts. varapelaaja pelaa aina alimmalla pöydällä.
8.4. Joukkueen kokoonpano
Joukkueen pelaajien tulee olla saman koulun ja oppiasteen oppilaita. Jos esiopetus on järjestetty osana koulun toimintaa, voivat esikoululaiset pelata 1–3 luokkien joukkueessa. Luokkien 1–3 oppilaat saavat pelata 4–6 luokkien joukkueessa. Kouluissa, joissa on ala- ja yläaste yhdistetty, joukkueen oikeus pelata em. sarjoissa perustuu oppilaiden ikään.
8.5. Miettimisaika
Miettimisajan tulee täyttää selokelpoisuudelle asetetut vaatimukset.
9. Koululaisten SM
9.1. Yleistä
Kilpailu pelataan vuosittain kaksipäiväisenä mieluimmin koulujen syyslukukauden aikana.
9.2. Osallistumisoikeus
Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki enintään 20 vuotta kilpailuvuonna täyttävät. Suomen mestaruuden voi voittaa kuitenkin vain kilpailuvuonna joko esiopetuksessa tai peruskoulun tai keskiasteen oppilaitoksissa opiskellut.
9.3. Sarjat
Sarjat ovat: A: kilpailuvuonna 17–20 vuotta täyttävät, B: kilpailuvuonna 15 tai 16 vuotta täyttävät, C: kilpailuvuonna 13 tai 14 vuotta täyttävät, D: kilpailuvuonna 11 tai 12 vuotta täyttävät, E: kilpailuvuonna enintään 10 vuotta täyttävät, F: kilpailuvuonna enintään 8 vuotta täyttävät. Sarjoja voidaan pelata yhdessä riittävän osanottajamäärän saamiseksi.
9.4. Palkinnot
Kussakin ikäsarjassa palkitaan kolme parasta yleisessä sarjassa ja tyttöjen sarjassa SM-mitalein.
9.5. Miettimisaika
Miettimisaika on 50 min + 10 s/siirto.
10. Muita määräyksiä
10.1. Erikoisliittojen mestaruuskilpailut
Tehtäväshakin ja muiden erikoisliittojen mestaruuskilpailuista vastaavat asianomaiset liitot omien määräystensä mukaisesti. Etäshakkijaosto vastaa kirje- ja serverishakin SM-kilpailujen järjestämisestä määräyksiensä mukaisesti.
10.2. Turnausmaksut
SM-kilpailuista peritään kulloinkin voimassa olevan päätöksen mukaiset normaalit turnausmaksut.
Järjestäjä suorittaa SSL:lle seurajoukkueiden pikashakin SM:stä turnausmaksuna 15 prosenttia joukkueiden osallistumismaksuista, mutta vähintään 15 euroa/joukkue.
10.3. Uudet SM-kilpailut
Mahdollisesti perustettavien uusien SM-kilpailujen määräykset liitetään näihin määräyksiin.
10.4. Muutokset SM-kilpailumääräyksiin
Mahdollisista muutoksista SM-kilpailumääräyksiin päättää SSL:n hallitus.
Avainsiirto
