MIHAIL BOTVINNIK 1948–1957, 1958–1960 ja 1961–1963

botvinnikmc

Aljechinin kuoltua Kansainvälinen Shakkiliitto Fide näki tilaisuutensa koittaneen ja se julisti legitimiteetin shakin maailmanmestaruudessa kuuluvan sille. Parin sekavan ja riitaisan vuoden jälkeen pelattiin Haagin–Moskovan maailmanmestaruusturnaus, johon lopulta kelpuutettiin viisi kandidaattia: Botvinnik, Euwe, Keres, Reshevsky ja uutena Vasili Smyslov. Botvinnik voitti turnauksen ylivoimaisesti pistein 14/20 ja kohosi kuudentena pelaajana maailmanmestariksi. Näin Neuvostoliitto saavutti samalla täyden hegemonian shakissa maailmansodan jälkeen.

Mihail Botvinnik (1911–1995) syntyi Suomen suuriruhtinaskunnassa juutalaiseen perheeseen, joka muutti Petrogradiin (Pietariin) Venäjän vallankumouksen aikoihin. Kun Neuvostoliiton johto nimesi shakin kulttuurien vallankumouksen keihäänkärjeksi, komissaari Aleksandr Iljin-Genevski ja oikeusministeri kansankomissaari Nikolai Krylenko ryhtyivät panostamaan kaikilla tasoilla shakin koulutukseen ja kehittämiseen. Tämän ansiosta nuoresta Botvinnikista tuli 1930-luvulla maan ykköspelaaja ja hän kohosi uskomattomien kansainvälisten turnausvoittojen jälkeen maailmanmestaruuden tavoittelijaksi.

Kun Botvinnik voitti Capablancan kanssa Nottinghamissa 1936, hän nousi Stalinin suosioon ja sai Neuvostoliiton ”Kunniamerkin.” Tämän jälkeen hänen vaikutusvaltansa maan shakkielämässä oli kiistaton ja tie nomenklatuuraan oli auki. Palkintoautot Botvinnikin tallissa lisääntyivät aina maailmanmestaruusottelujen tahtiin, enimmillään hänellä oli niitä viisi. Hänestä alettiin käyttää kunnianimeä ”Patriarkka.”

Pelaajana Botvinnik hallitsi perusteellisesti kaikki shakin osa-alueet ja oli strategina ehkä shakkihistorian paras. Botvinnik viihtyi vaikeissa asemissa ja kesti ottelupaineita erinomaisesti. Hän korosti ennakkovalmistautumisen merkitystä ja pelin psykologista hallintaa. Botvinnik myös lanseerasi lukuisia avausvariantteja käytäntöön ja kehitti uusia nimeään kantavia muunnelmia.

Kun Fide otti ohjat käsiinsä maailmanmestaruuskysymyksissä, se loi uuden kolmivuotisen karsintajärjestelmän haastajan selvittämiseksi. Niinpä Botvinnik joutui kohtaamaan syksyllä 1951 uuden kandidaatin, kiovalaisen David Bronsteinin. Botvinnik oli huonosti valmistautunut otteluun ja säilytti tittelinsä vaivoin tasatuloksella 12–12. Maailmanmestariksi tultuaan vuonna 1948 hän oli seuraavat vuodet keskittynyt datšansa rakentamiseen ja väitöskirjan tekemiseen. Botvinnik väitteli tekniikan tohtoriksi vesivoimalaitosten kybernetiikasta Moskovan sähköteknisessä instituutissa vuonna 1951.

Seuraavana haastajana hän kohtasi maanmiehensä moskovalaisen Vasili Smyslovin (1921–2010) vuonna 1954. Ottelu päättyi jälleen tasan ja Botvinnik säilytti asemansa. Smyslov kuitenkin kilpaili paljon ja hänestä kehittyi 1950-luvun lopulla Paul Keresin (1916–1975) tasoinen huippusuurmestari. Virolainen Keres oli vastustaja, jota Botvinnik kunnioitti eniten. Amsterdamin kandidaattiturnauksessa 1956 Keres jäi kuitenkin toiseksi ja Smyslov pääsi jälleen haastamaan Botvinnikin.

VASILI SMYSLOV 1957–1958 ja BOTVINNIKIN 2. KAUSI 1958–1960