Milan Vidmar (sr.) syntyi 22.6.1885 silloisessa Itävalta-Unkarin Laibach’issa, nykyisen Slovenian Ljubljanassa käsityölaisperheeseen. Hän oppi pelaamaan 12-vuotiaana isänsä kehotettua siirtymään uljaaseen shakkiin alempiarvoisista peleistä. 15-vuotiaana hän sai mentorikseen mestari ja shakkibibliofiili Fran Poljanecin. Varsinaisia menetyksiä alkoi kuitenkin tulla vasta opiskeluaikana Wienissä 1907 jonne siirtyi 17-vuotiaana. Wiener Schachklubissa alkoi jatkuva pelaaminen ”voita leivän päälle” tuovista rahapanoksista ja Coburgin turnauksessa 1904 tuli jaettu voitto. 3. sija vahvassa Prahan turnauksessa 1908 avasi tien suuriin kv. turnauksiin. Göteborgissa 1909 tuli ensimmäinen jakamaton voitto. Muut turnausvoitot: Berliini 1918, Hastings 1925/26 (1.-2.), Sliač 1932. New York 1936 ja Basel 1952. Suurin menestys oli 4. sija epävirallisessa maailmanmestaruusehdokasturnauksessa New Yorkissa 1927.
Vidmarin elämää sävytti shakin ohella toinen innostus, joka oli rahallisesti ja yhteiskunnallisesti tuottavampi: sähkömuuntajat, joiden kehittelyssä hän oli maailman huipputasoa ja Slovenian johtava auktoriteetti. 1948 hän perusti Ljubljanan yliopistoon sähkötekniikan laitoksen, joka sitten nimettiin hänen mukaansa.
Vidmar oli myös merkittävä shakkituomari ja shakkikirjailija ja voitti huippuvahvan kirjeshakkiturnauksen 1936/37. Hänen saksan kielellä klassiseksi noussut muistelma- ja mielipideteoksensa Goldene Schachzeiten on omalla alallaan mielestäni ylittämätön. Hänen kotikaupunkinaan pysyi aina Ljubljana valtakuntien kaatuillessa ja syntyessä hänen oman asemansa säilyessä horjumattomana.
Lähes ainutlaatuisesti onnistui huippusuurmestari ohjaamaan myös poikansa, Milan Vidmar jr., kansainvälisen mestarin arvoon!
Tule kuulemaan eräästä viimeisistä shakkilaudan suurista amatööriritareista ja seuraamaan hänen loistopelejään.
Pekka Kauppala