Tiukka taistelutahti jatkui toisella kierroksella – ei yhtään tasapeliä

Tapani Sammalvuo
info@shakkivalmennus.fi

Norri (1) – Luukkonen (1)	0-1, 34
Keinänen (1) – Nyysti (1)	1-0, 64
Sipilä (½) – Hokkanen (1)	1-0, 21
Köykkä (½) – Rönkä (½)	1-0, 40
Heinola (0) – Järvenpää (½)	0-1, 48
Lindholm (0) – Agopov (0)	0-1, 32
Lahdelma (0) – Ristoja (0)	1-0, 53

 

Tilanne kahden kierroksen jälkeen:

Luukkonen ja Keinänen 2
Sipilä, Köykkä ja Järvenpää 1½
Agopov, Nyysti, Norri, Hokkanen ja Lahdelma 1
Rönkä ½
Heinola, Ristoja ja Lindholm 0.

Jos ensimmäinen kierros oli lupaus kamppailullisesta turnauksesta, oli toinen kierros vahvistus sille, sillä yksikään peli ei päättynyt tasan!

Luukkonen joutui pian avauksen jälkeen asemallisiin vaikeuksiin Norria vastaan. Hänen onnistui kuitenkin sekoittaa soppaa sen verran, että Joose sekosi askeleissaan menettäen ensin etunsa ja sitten puolustuskelpoisen aseman aina tappioksi asti.

Keinänen pelasi Nyystiä vastaan katalonialaisessa 7.Re5-muunnelmaa, jossa valkea ryöstää sotilaan, mutta musta saa siitä kompensaatiota vaaleilla ruuduilla. Nytkin mustan kompensaatio oli riittävä, mutta Sampsa erehtyi pehmentämään tummia ruutujaan vakavasti 21. siirrollaan 21…g6, minkä jälkeen peli meni pitkälti yhteen maaliin.

Hokkasen jugoslavialainen epäonnistui pahasti Sipilää vastaan, eikä hän selviytynyt valkean ensimmäisestä hyökkäysaallosta hengissä.

Köykkä ja Rönkä pelasivat Caro-Kannia ja pelissä syntyi sama sotilasasema kuin ensimmäisen kierroksen pelissä Hokkanen-Heinola ja toisen kierroksen pelissä Norri-Luukkonen. Erik heikensi 11. siirrollaan 11…e6 f6-ruutua, mikä vaikutti ensi silmäykseltä merkityksettömältä, mutta Pekka valtasi lopulta suurimman osan laudan tummista ruuduista! Erikin lähettipari ei löytänyt mitään tekemistä, kun taas Peke pikkuhiljaa lähestyi mustan kuningasta ja ratkaisi pelin tyylipuhtaasti.

Heinolan ja Järvenpään vastaanotettu daamigambiitti johti aika klassisennäköiseen eristetyn d-sotilaan asemaan. Tasapaino alkoi järkkyä mustan eduksi 16. siirron kohdalla, kun Vesan 16.Re4? uhrasi/syötti minulle epäselvistä syistä sotilaan. Jarin realisointi sujui moitteettomasti.

Agopov yllätti ensimmäisellä siirrollaan Lindholmin (ja katselijat!) ja jätti c-sotilaansa puolimatkaan – 1…c6 siis! Pelattiin modernia etenemismuunnelmaa, jossa musta valtaa tilaa kuningaspuolella ja pelaajat usein linnoittautuvat eri puolille. Mikaelin nappulat löysivät johdonmukaisemmalta vaikuttavia ruutuja kuin vastustajansa ja hänen asemallinen upseerinuhrauksensa 15. siirrossa oli hieno keksintö. Voi olla, että Jere olisi voinut puolustautua tarkemmin, mutta käsittääkseni mustalla oli ainakin tarpeeksi peliä upseerista joka tapauksessa.

Lahdelman ja Ristojan pelissä pelattiin Gurgenidzen muunnelmaa, jolla on hiukan passiivinen maine. Henri sai normaalin carokannmaisen tilaedun, mutta ei löytänyt mustan asemasta hyökkäyskohteita. Samu paranteli asemaansa vähitellen ja oli jo hieman niskan päällä, kunnes hänelle sattui epätyypillinen taktinen moka 26. siirrossa. Sen jälkeen musta sai vielä mahdollisuuksia juuri ennen ajantarkistusta, mutta hyökkääjänä on helpompi pelata aikapulassa.

Norri-Luukkonen. Mikä on valkean temaattinen vastaus mustan siirtoon 12…f6 ? 

Norri-Luukkonen, mustan siirto

Sipilä-Hokkanen, valkean siirto

Lahdelma-Ristoja, valkean siirto