Harvoin juhannus saa niin synkän värin kuin tällä kertaa. Puhelin soi sunnuntaina, Timo Nuutilainen kertoo isänsä Esko Nuutilaisen nukkuneen pois edellispäivänä vakavan sairauden lopullisesti murtamana.
Esko Nuutilainen (14.5.1945 – 25.6.2016) oli vuosikymmenet käytännössä sama kuin suomalainen shakin järjestöelämä. Lukemattomat ovat ne shakinpelaajat, jotka saivat nauttia hänen pyytettömästä avustaan niin Suomen Keskusshakkiliiton kuin Kirjeshakkiliitonkin toiminnassa.
Esko toimi SKSL:n eli nykyisen Suomen Shakkiliiton järjestösihteerinä ja toiminnanjohtajana käsittämättömän pitkään 1979-2008. Työkenttään kuuluivat niin sihteerin kuin taloudenhoitajankin tehtävät sekä 28 vuotta Shakin ansiomerkkitoimikunnan sihteerinä.
Kansainvälinen tuomari hänestä tuli vuonna 1989 ja hän sai shakin ansiomerkin hopeisena 1981, kultaisin sotilain 1986 ja kultaisena 1998.
Suomen Shakin päätoimittajana hän oli 1976-2008 ja Suomen Shakkikustannus Oy:n toimitusjohtajana 1997-2008.
Kirjeshakkiliitossa hän oli Kirjeshakin päätoimittaja 30 vuotta 1972-2002. Hallituksessa hän toimi vuodesta 1972 kuolemaansa saakka, joista vuodet 1975-1991 sihteerinä.
Kirjeshakin kansainväliseksi tuomariksi hän pääsi jo vuonna 1975. ICCF-yhteysmiehenä Nuutilainen oli vuosina 1990 ja 2012-2015.
Bertl-von-Massow-mitalin hän sai kansainvälisistä ansioistaan hopeisena 1984 ja kultaisena 1987. ICCF:n kunniajäseneksi hänet valittiin 2011.
ICCF:n vuosikongresseissa hän kiersi useimmiten vaimonsa Seijan kanssa peräti 28 kertaa ja oli järjestämässä kaikkia kolmea Suomessa pidettyjä kongresseja Järvenpäässä 1979, 1991 ja 2011.
Joensuusta maailmalle lähtenyt Esko oli kaikkien saavutustensakin yläpuolella ennen kaikkea pidetty mies. Joviaali, rauhaa rakentava ja hieno seuramies, jonka kuivaa brittihuumoria jää moni kaipaamaan.
Viimeiset vuodet vakavan sairauden kanssa painiskellut Esko ei menettänyt elämäniloaan missään vaiheessa. Kipujensa ja voimattomuuden kanssakin hän jaksoi hymyillä ja tuoda ideoitaan ja tietotaitoaan muille hallituksen jäsenille.
Menetimme kaikki hyvän ystävän, mutta silti eniten voimia toivon hänen elämänkumppanilleen Seijalle ja kaikille Eskon lapsille perheineen! Esko sai lähteä läheistensä parissa, mikä on kuoleman hetkellä meidän kaikkien toiveenamme.
Nuku, Esko, rauhassa!
Heikki Arppi
