Wolfgang Unzicker nousi heti toisen maailmansodan jälkeen (Länsi-)Saksan ykköspelaajaksi 1945 ja vasta suomalaisille tuttu Robert Hübner suisti hänet tältä valtaistuimelta 1960/1970-lukujen vaihteessa. Tuolloin vuonna 1925 syntynyt Unzicker oli jo 45-vuotias.
Hän oli yksi näistä ”shakkiamatööreistä”, jotka nousivat erittäin vahvoiksi pelaajiksi – kuten esimerkiksi Fridrik Olafsson.
Suurmestarin tittelin Unzicker sai 1954 29-vuotiaana, jolloin titteli oli vielä vain harvojen ja valittujen ulottuvilla. Hänen pelityylinsä rakentui Tarraschin klassisten oppien päälle, espanjalainen peli oli yksi hänen suosikeistaan ja ottelussa Keresiä vastaan 1956 kaikki kahdeksan peliä olivat espanjalaista(!).
Hän pelasi 12 olympialaiset vuosina 1950-1978, joista kymmenen kertaa ykköspöydällä. Heti ensimmäisessä olympialaisissaan Dubrovnikissa 1950 hän jakoi 1. pöydän pöytäpalkinnon Najdorfin kanssa. Hän voitti kuudesti Saksan mestaruuden vuosina 1948-1963 ja jakoi voittoa vielä 1965. Tärkeimpiä turnausmenestyksiä olivat mm. jaettu voitto Spasskin kanssa Chigorin Memorialissa 1965, Mariborin voitto ennen Reshevskyä 1967, myöhemmin vielä Krems ja Amsterdamin turnausten voitot 1980. Hän jakoi neljättä tilaa vuoden 1966 Piatigorsky Cupissa Santa Monicassa Portischin kanssa, edellään Spasski, Fischer ja Larsen.
Uran varhaisemmissa vaiheissa pelit olivat kamppailullisia, myöhemmin tasapeliprosentti nousi huomattavan suureksi. Siviiliammatiltaan hän oli juristi ja toimi mm. Saksan shakkiliiton lainopillisena neuvonantajana vuosikymmeniä.
Vuonna 2005 pelattiin vielä ystävällismielinen turnaus, jossa 80-vuotiaan Unzickerin lisäksi mukana olivat Karpov, Kortshnoi ja Spasski. Vuotta myöhemmin Wolfgang kuoli lomamatkalla Albufeirassa Portugalissa.
Tervetuloa seuraamaan Panu Laineen johdolla Unzickerin seikkailuja Shakkiareenalle.
