TAPANI SAMMALVUO
tapani(a)sammalvuo.fi

Avoin

Saksa–Suomi 3-1
(suomalaisilla oli parittomilla pöydillä mustat)

SM Matthias Blübaum (2673) KvM Toivo Keinänen (2477) ½–½
SM Rasmus Svane (2649) KvM Dmitri Sklyarov (2474) ½–½
SM Liviu-Dieter Nisipeanu (2642) KvM Vilka Sipilä (2416) 1–0
SM Dmitrij Kollars (2648) FM Pekka Köykkä (2361) 1–0
3–1

 

Saksan joukkueen ankkuri, lähes 2700-lukuinen Blübaum pelasi epäteoreettista englantilaisasetelmaa Keinästä vastaan. Myöhemmin päädyttiin aika tyypilliseen asematyyppiin, jossa mustalla oli riippuvat sotilaat, joita valkea yritti painostaa. Minusta mustan asema näyttikin hieman hankalalta, mutta Toivo puolustautui tarkasti (erityisesti 25…h6! oli erinomainen, dynaaminen valinta) ja sai ansaitun tasapelin.

 

Toisella pöydällä Sklyarov pyrki jonkinlaiseen käännettyyn jugoslavialaiseen puolustukseen tempoa enemmällä. Kuten niin usein kääntöväriavauksissa, nytkään ylimääräinen tempo ei riitä muuttamaan puolustukseksi tarkoitettua avausta hyökkäykseksi, mutta solidin aseman se valkealle antoi. Musta sai hieman painetta, mutta Dimalla ei ole tapana lipsua terveissä asemissa, joten tasapeli oli odotettu lopputulos.

 

Sipilä päätti jostain syystä pelata itselleen harvinaista nimzointialaista romanialaistaustaista Nisipeanua vastaan. Pyrkimys itsensä kehittämiseen ja uusin sfäärien tutkimiseen on toki yleisesti ottaen hyvä asia, mutta tästä pelistä jäi vaikutelma oppirahojen maksamisesta. Rubinstein-muunnelmassa (4.e3) Vilka valitsi solidin 9…La5-muunnelman, mutta muutama epätarkkuus avauksessa teki hänen kuningatarsivustan kehityksestään takkuista, ja valkea pääsi murtautumaan läpi kuningassivustalla.

 

Köykkä pelasi Kollarsia vastaan samantyyppistä asetelmaa kuin Blübaum Toivoa vastaan. Hänen toteutuksensa oli kuitenkin hieman epätarkka, ja musta sai etua keskustassa. Tämä etu vaihtui myöhemmin valkean kaksoissotilaaksi e-linjalla, minkä jälkeen en täysin ymmärrä koneen arviota tasa-asemasta, onhan mustan aina helpompi muodostaa vapaasotilas loppupelissä. Ja kuinka ollakaan, mustan myöhemmin luoma b-vapaasotilas ratkaisi pelin mustan voitoksi.

 

Naiset

Suomi-Azerbaidžan 0-4
(suomalaisilla oli parittomilla pöydillä valkeat)

WFM Anastasia Nazarova (2208) KvM Günay Məmmədzadə (2455) 0–1
FM Johanna Paasikangas (2155) NSM Xanım Balacayeva (2344) 0–1
NKvM Tanja Tuominen (2080) KvM Gülnar Məmmədova (2380) 0–1
Sarabella Norlamo (1925) NSM Ülviyyə Fətəliyeva (2372) 0–1
0–4

 

Nazarova sai vastustajansa miettimään Najdorfissa jo kuudennessa siirrossa pelaamalla pienessä muodissa olevaa 6.Rb3-muunnelmaa. Järjettömän näköisen siirron pääidea lienee …e5-muunnelmien välttäminen ja pyrkiminen eräänlaiseen Keresin hyökkäykseen, kun musta pelaa …e6. Näin tapahtuikin, ja valkea sai etua, kuten suunnitelma olikin. Mustan hyökkäys kuningatarsivustalla näytti torppautuvan valkean vahvaan d4-lähettiin, mutta parin epätarkan siirron seurauksena musta onnistui tuon lähetin ajamaan pois vahvasta asemastaan, ja hänen hyökkäyksensä löi läpi b-linjalla.

 

Paasikangas pelasi O’Kelly-sisilialaista (2…a6?!), jolla on tunnetusti heikko maine. Yllätysvaikutus ei riittänyt tasoittamaan peliä, kun valkea vei pelin 3.c3:lla 2.c3-sisilialaisen asemiin, missä mustan …a6:sta ei ole kovin paljon iloa. Valkea sai kehitysetua ja vahvan aloitteen, mutta keskipelissä päämäärätön siirtely päästi mustan takaisin peliin. Valkean asema oli silti helpompi pelattava, ja mustan ote lipesi ratkaisevasti hieman ennen ajantarkistusta.

 

Tuominen jätti suosikkiaseensa vaihtoranskalaisen kotiin (tai ainakin hotellihuoneeseen) odottamaan myöhempää käyttöä, ja yllätti pelaamalla kuningasintialaista hyökkäystä KvM Məmmədovaa vastaan. Musta kyllä tasoitti, mutta valkean asemassakaan ei ollut mitään vikaa. Yhtä kaikki, Tanjan 13. siirron päätös antaa mustalle lähettipari vaikutti minusta epäonniselta. Valkea yritti luoda hyökkäystä, mikä tärkeän tummaruutuisen lähetin puuttuessa oli haasteellista. Lopulta pelin ratkaisi kuningassivustalla musta.

 

Suomalaisista lähinnä voittoa tänään oli Norlamo, jonka vastustaja sai kyllä etua valkeilla kuningatarintialaisessa puolustuksessa, mutta seuraavasta kuvioasemasta eteenpäin hän ei löytänyt tarkimpia jatkoja