Tapani Sammalvuo
tapani(a)sammalvuo.fi

Avoin

Suomi–Qatar 3½–½
(suomalaisilla oli parittomilla pöydillä valkeat)

KvM Toivo Keinänen (2477) KvM Husain Aziz (2380) 1–0
KvM Vilka Sipilä (2416) FM Ghanem Al-Sulaiti (2183) ½–½
KvM Sampsa Nyysti (2363) M. M. Al Mutawa Yousuf (2120) 1–0
FM Pekka Köykkä (2361) Mohamad Firdaus Erfan (1294) 1–0
3½–½

Keinänen on ilmeisen tyytyväinen mustilla Tartakower–Makagonov-muunnelmaan, sillä hän on viime aikoina kokeillut sitä valkeilla tempoa enemmällä aloittaen pelin Zukertort-Collen muunnelmalla 3.e3. Kääntöväriavausten heikkous on usein niiden valkealle sopimattomat tavoitteet, eikä Toivokaan saanut avauksesta etua. Toisaalta hän ei aina etua tarvitsekaan, jos hän saa sopivan teknisen aseman laudalle ja näinhän tapahtui. Musta oli kyllä erittäin lähellä tasapeliä, mutta ”lähellä ei lasketa”, joten voitto meille.

Sipilällä on paljon kokemusta valkeilla ranskalaisesta, mikä ehkä sai hänet pelaamaan sitä nyt mustilla. Winawerin muunnelmassa valkea valitsi solidin 5.Ld2-muunnelman, jota vastaan ei ole aivan helppo repiä peliä. Tässä pelissä olikin yllättävää Vilkan peliksi se, että mitään yllättävää ei tapahtunut ja tasapeliin päädyttiin suhteellisen tapahtumaköyhän pelin lopuksi.

Nyysti pelasi jälleen etenemismuunnelmaa ranskalaista vastaan, kuten edelliselläkin kierroksella. Vastustajan reaktio siihen oli kuitenkin sen verran heikko, että tämä ei kaikesta huolimatta ollut siihen valmistautunut. Valkea sai suuren tilaedun ja mustan asemaan jäi heikkoja tummia ruutuja, joten kysymykseksi jäi vain se, mistä valkea murtautuisi läpi. Vastaus oli: kuningassivustalta.

Ranskalainen puolustus (C02) 

Köykkä sen sijaan ei toistanut edellisen kierroksen avaustaan, vaan pelasi skandinaavista puolustusta itseään huomattavasti alemmaksi rankattua vastustajaansa vastaan. Musta ottikin aloitteen haltuunsa heti kättelyssä, ja valkea ei selvinnyt kehitysongelmistaan hengissä.

Naiset

Suomi–Uusi-Seelanti 3–1
(suomalaisilla oli parittomilla pöydillä valkeat)

NFM Anastasia Nazarova (2208) NKvM Jasmine Haomo Zhang (1972) 1–0
NKvM Tanja Tuominen (2080 NFM Vyanla Punsalan (1895) 0–1
NFM Heini Puuska (2010) NME Isabelle Yixuan Ning (1853) 1–0
Sarabella Norlamo (1925) Weiyang Yu (1504) 1–0
3–1

Nazarova jätti toisen kierroksen 6.Rb3:n kertakokeiluksi, sillä kun hänen vastustajansa tänään pelasi Najdorfia, päädyttiin englantilaiseen hyökkäykseen. Anastasian 10.h4?!:ää ei pidetä parhaana, ja musta vastasi temaattisesti keskustassa saaden hyvän aseman, mutta jo 17. siirrossa hän antoi valkealle tilaisuuden aloitteen kaappaamiseen. Sen jälkeen ei tarvittu kuin muutama siirto siihen, että Anastasia sai vastustamattoman hyökkäyksen kuningassivustalla.

Tuominen oli tällä kertaa mustan puolella 2.c3-sisilialaisessa, jota hän on harrastanut paljon valkeilla. Ehkä Tanjan oli psykologisesti vaikea pelata omaa vanhaa suosikkiaan vastaan, mutta jotain meni joka tapauksessa pahasti pieleen. Valkea sai ratkaisevan kehitysedun yksinkertaisesti jahtaamalla mustan rauhatonta kuningatarta avauksessa.

Puuska pelaa paljon erilaisia kuningatarsotilaspelejä valkeilla. Yleensä hänen asetelmaansa kuuluu kuitenkin sotilas e3:ssa joko kuningatarlähetin kehityksen kanssa tai ilman sitä. Tällä kertaa Heini sivustoi molemmat lähettinsä ja pelasi c4 kahdeksannessa siirrossa, minkä jälkeen oltiin jonkinlaisessa g3-kuningasintialaisessa. Pian keskustassa rähistiin paljon, mistä huolimatta asema pysyi lähellä tasapainoa. Näin kunnes musta eteni vapaasotilaallaan liian aikaisin pelaamalla 27…d3? ja sen jälkeen valitsi ojan sijaan allikon.

Norlamo oli mustalla puolella espanjalaista, joka lähti sivuraiteille aikaisessa vaiheessa. Asema muodostui strategisesti monimutkaiseksi, kun valkea yritti kompensoida mustan lähettiparia etenemällä keskustassa. Virheitä tapahtui molemmin puolin, ja valkealla oli aikapulassa jo mahdollisuus ratkaista peli edukseen 29.g4!:llä. Kun tämä jäi häneltä huomaamatta, sai musta asemansa kuntoon ja voitti pian sotilaan, jonka realisointi sujui Sarabellalta mallikelpoisesti.