Tapani Sammalvuo
tapani(a)sammalvuo.fi

Avoin

Tanska–Suomi 22
(suomalaisilla oli parittomilla pöydillä mustat)

SM Jonas Buhl Bjerre (2608) KvM Toivo Keinänen (2477) ½–½
SM Mads Andersen (2587) KvM Dmitri Sklyarov (2474) ½–½
SM Jesper Thybo (2520) KvM Vilka Sipilä (2416) ½–½
SM Allan Stig Rasmussen (2550) FM Pekka Köykkä (2361) ½–½
2–2

Keinäsen kuningatargambiitti: siinä vasta vankka puolustus. Tämä oli ensimmäiseksi mieleeni tullut ajatus nähdessäni hänen pelinsä Bjerreä vastaan. Olympialaisissa Toivo on pyrkinyt yllättämään vastustajansa säilyttäen kuitenkin itselleen tutun asematyypin. Tänään harvinainen oli mustan 8…a6 valkean 5.Lf4-muunnelmaa vastaan, jota en muistaakseni ole aiemmin nähnyt. Ainakaan Bjerre ei onnistunut siirrosta mitään vikaa löytämään, ja musta tasoitti helpohkosti. Peli päättyi siirtojen toistoon hieman ennen ajantarkistusta.

Sklyarov lähti peliin varmistin päällä eikä haastanut Andersenia kovin tosissaan neliratsuskotlantilaisessa. Hänen valitsemansa pelitapa on sinänsä erittäin varma keino saada tasapeli vahvempia pelaajia vastaan, eikä tämäkään peli ollut poikkeus.

Sipilä on pelannut klassista hollantilaista pitkään ja hallitsee sen hyvin. Avauksen maine ei ole paras mahdollinen, mutta epätavanomainen asematyyppi sopii mielestäni Vilkalle erinomaisesti. Kyseessä on siis kaksiteräinen ase. Thybo oli ajankäytöstä päätellen valmistautunut peliin ja sai käsittääkseni etua, joka ei kuitenkaan ollut hälyttävän suuri. Asemasta ei ollut aivan helppo saada otetta, ja Thybo päätyikin yksinkertaistamaan aseman remissimäiseksi eriväristen lähettien ja tornien loppupeliksi.

Köykällä tuntuu olevan kaksi täysin vastakkaista lähestymistapaa valkeiden nappuloiden käsittelemiseen: 1.e4 ja täysi rähinä teoriataistoineen tai joku suljettu avaus ja pyrkimys itsenäiseen ajatteluun. Tänään Pekka syötti oikealla kädellä eli 1.e4 ja testasi Rasmussenin Taimanov-sisilialaistietoja ja -taitoja. Niissä ei kuitenkaan ollut mitään vikaa, ja asemallinen sotilaanuhraus 13…f6! oli selvästikin tuttu hänelle. Pekka otti sotilaan vastaan, mutta tasapaino ei järkkynyt koko pelissä mustan lähettiparin ansiosta.

Naiset

Nigeria–Suomi
(suomalaisilla oli parittomilla pöydillä mustat)

Emmanuella Trust Enomah (1901) NFM Anastasia Nazarova (2208) 0–1
Toritsemuwa Ofowino (1870) FM Johanna Paasikangas (2155) ½–½
Perpetual Eloho Ogbiyoyo (1886) NKvM Tanja Tuominen (2080) 1–0
Iyefu Joy Onoja (1869) Sarabella Norlamo (1925) 0–1
1½–2½

Nazarova puolustautui vastustajansa englantilaista avausta vastaan Keresin muunnelmalla 3…c6, jossa musta pyrkii osoittamaan, että 2.c3-sisilialaisessa …g6 ei ole ylimääräisenä siirtona riittävä etuun. Siirto on muutenkin johdonmukainen yritys ottaa keskusta haltuun. Erityisen hyvin se onnistui, kun valkean 6.Rc3? salli mustan voittaa c4-sotilaan tempovoitoin. Anastasia sijoitti nappulansa harmonisesti, eikä hänen vastustajansa saanut sotilaasta mitään kompensaatiota.

Paasikangas käsitteli valkeilla 4…a6-slaavilaista vakuuttavasti ja myös keskipelin alku meni erinomaisesti. Mustalla oli heikkouksia daamisivustalla ja keskustassa, ja valkean ainoa ongelma oli löytää sopiva läpimurto. Johannan upseerinuhraus 28.Lxf5?! oli räväkkä, mutta johti lähinnä epäselvään asemaan. Siirron ongelma oli – yllätys, yllätys – se että mustalla oli upseeri enemmän, mikä antoi hänelle hyökkäysmahdollisuuksia. Valkea olikin pulassa, ja välillä hänen kuninkaansa seikkaili aina h4:ssä asti. Mustan voiton esteeksi muodostui hänen omaan kuninkaansa heikkous, ja hänen olisikin ollut viisainta sallia tasapeli ikuisella shakilla. Sen sijaan hän valitsi terävän loppupelin, jossa mielestäni oli selvää, että valkea oli todennäköisemmin paremmalla puolella. Johanna saikin voittoaseman, mutta aikapulassa voitto lipesi käsistä.

Tuominen otti 2.f4-sisilialaisessa itselleen vapaaehtoisesti kaksoissotilaan lähettiparia vastaan. Tämä on ratkaisuna haastava mustalle, sillä aseman avaaminen ei ole helppoa, ja kaksoissotilaista on vaikea päästä eroon. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen musta kuitenkin sai asemansa kuntoon, kunnes daamittomassa keskipelissä luonnollinen 20…cxb3? osoittautui vakavaksi asemalliseksi virheeksi a7-sotilaan heikkenemisen vuoksi. Tanja ajautui passiiviseen asemaan, mutta silti laadunuhraus 31…Txc5? oli minusta turha. Musta ei ikinä saanut laadusta tarpeeksi peliä.

Norlamo pelasi valkeilla kuningatargambiitin vaihtomuunnelmaa. Syntyi klassinen eristetyn d-sotilaan asema, josta musta sai korvaukseksi lähettiparin. Seurasi raskas manööverausvaihe, jossa musta antoi hieman otteensa lipsua, ja d5-sotilas alkoi näyttää oikeastikin hieman heikolta. Pelin rauhoituttua Sarabella osasi sijoittaa nappulansa vastustajaansa paremmin ja valloitti mustan heikkouden, minkä jälkeen hänen d-sotilaansa marssi läpi.