Mestariksi korottumiseen riittää nykyään se, että selo nousee kesken turnausta vaaditulle tasolle vaikka se myöhemmillä kierroksilla 2200:n alle putoaisikin. Näin pelaajalle ei synny houkutusta keskeyttää turnausta jo käsillä olleen arvonimen menettämisen pelossa. Taannehtivasti tällaisia korotuksia ei kuitenkaan tehdä. Ensimmäisenä tätä linjausta ennätti hyödyntämään nuorten PM:ssä Erik Rönkä, jonka selo viiden kierroksen jälkeen oli vielä nousemassa 2202:een. Arvonimi siis vahvistettaneen seuraavassa selotoimikunnan kokouksessa. Onnittelut!

Vastaavasti huippuseloja määritettäessä kelpaavat myös turnauksen aikana saavutetut luvut. Nämä huomioidaan valintajaksolla taannehtivastikin. Valintalista on hieman muuttunut viimevuotisesta. Tilanne olisi tarkoitus julkaista lähiaikoina.

Ulkomaisista kilpailuista seloihin lasketaan pääsääntöisesti elokelpoiset. Nopean shakin elolaskentaan menevät turnaukset tulkitaan elokelpoisiksi ja lasketaan miettimisajan mukaisella kertoimella. Ulkomaisia pikapelituloksia ei kuitenkaan oteta laskentaan. Yhtenä turnauksena pelatuista eloturnauksista otetaan kaikki pelit selolaskentaan, myös ne jotka eivät jostain syystä mene elolaskentaan. Tällainen kilpailu oli ainakin Västerås Open, jossa nopean shakin pelejä ei oltu erikseen rekisteröity nopean shakin elolaskentaan.

Elokelpoisessa kilpailussa pelaavalla pelaajalla on velvollisuus ilmoittaa tulokset viipymättä selolaskentaan, selot@shakkiliitto.net, tai liiton tulososoitteeseen, tulokset@shakkiliitto.net. Kumpi tahansa osoite siis käy, jälkimmäisellä tavoittaa myös muut tuloksista kiinnostuneet tahot. Selolaskentaa saa myös varoittaa kilpailusta etukäteen. Erityisen tärkeää ripeä tulosten ilmoittaminen on potentiaalisille edustuspelaajille ja ilmoittamisen laiminlyönnistä voidaankin rangaista. Linkki hyvälaatuiselle tulossivustolle riittää. Jos tulokset löytyvät sivulta http://staff.cs.utu.fi/~juhkivij/chess/fin_abroad_fi.shtml, ovat ne jo selolaskennan tiedossa. Selolistalle lasketaan elolistalla suomalaisiksi merkittyjen pelaajien sekä suomalaisten eloluvuttomien selopelaajien ulkomailla pelaamat pelit.

Ulkomaisissa kilpailuissa vastustajan luvuksi lasketaan seuraavista ensimmäinen löytyvä (mainituin ehdoin):
1) seloluku (vain mikäli vastustaja on suomalainen; em. listalla on kuitenkin listattu eloluku)
2) eloluku
3) nopean shakin eloluku (vain nopeassa shakissa; listalla lukua edeltää r)
4) kansallinen vahvuusluku (mikäli kansalliset luvut ovat luotettavaksi koetut; listalla kaarisulkeissa)
5) kansallinen nopean shakin vahvuusluku (vain nopeassa shakissa; listalla kaarisulkeissa olevaa lukua edeltää r)
6) suoritusluku turnauksessa (mikäli äärellinen; listalla hakasulkeissa)
7) 1000 (listalla luku puuttuu)
kuitenkin niin, että vastustajan luvun katsotaan aina olevan vähintään 1000.

Tämä ei varsinaisesti ole enää uutinen, mutta muistutanpa nyt kuitenkin, että yhden pelin odotustuloksen yläraja on nykyään 0,92 (eli seloa laskettaessa vastustaja katsotaan enintään 400 pistettä heikommaksi) ja jokaisesta pelatusta pelistä pelaajalle lisätään 0,1 selopistettä.

Lopuksi vieno toive: jos jollain on havaintoa Haminan Kaakonketjun turnauksen 6.1.2012 pelikohtaisista tuloksista, laittakaapa emailia vaikka tuohon selot@shakkiliitto.net -osoitteeseen. Paremman puutteessa yksittäisten pelaajienkin tulokset kiinnostaisivat.