Shakki on etenkin huipputasolla niin vaativaa, että ani harvoin keneltäkään onnistuu ottelun tai turnauksen voittaminen maksimipistein. Bobby Fischer on tässäkin suhteessa erityinen, voittihan hän USA:n mestaruuden vuodenvaihteessa 1963-64 tuloksella 11/11 ja nuiji seitsemän vuotta myöhemmin ehdokasotteluissa niin Mark Taimanovin kuin Bent Larsenin 6-0.

Kaikki pitivät taatusti Fischerin ”tennislukemia” ainutlaatuisena tekona, jonka toistaminen ei voisi mitenkään olla mahdollista. Vuoden 1984 MM-ottelusta alkoi kuitenkin kuulua kummia: Anatoli Karpov karkasi nopeasti 4-0-johtoon Garri Kasparovia vastaan ja otti jo viidennen voittonsa 27. pelissä. Mutta siihen lysti sitten loppuikin, sillä sitkeä haastaja pääsi ensin kaventamaan, sitten pitkittämään taistelullaan ottelun epäinhimillisiin mittoihin. Ottelu keskeytettiin ja seuraavana vuonna käydyn uusintaottelun voittoa juhli Kasparov.

Ottelussa jokaisen pelin voittaminen näyttääkin olevan vielä astetta hankalampaa kuin turnauksessa saavutettu sataprosenttinen saldo. Esimerkiksi romanialainen suurmestari Florin Gheorghiu voitti Manilan turnauksen 1969 Fischer-luvuin 11/11. Toisaalta William Lombardysta, Bobbyn vanhasta kaverista, oli jo vuonna 1957 tullut nuorten maailmanmestari niin ikään 11/11-tuloksella.

Maksimituloksissa riittää ihmettelemistä. Jos turnausvoitto on varmistunut hyvissä ajoin, luulisi nopeiden tasapelien houkuttelevan viimeisillä kierroksilla. Tietysti on niinkin, että nälkä kasvaa syödessä ja mikä onkaan paahtaessa sata lasissa kun peli kerran kulkee.

Toisaalta vaarana on hävitä juuri se viimeinen peli, mikä sitten pilaakin (liian?) pitkään jatkuneen hyvän olon tunteen. Näin kävi Lars Karlssonille Silkeborgissa 1980, kun hän kymmenen peliä voitettuaan hävisi viimeisellä kierroksella Bjarke Kristiansenille. Turnauksen Lasse kylläkin vei nimiinsä kolmen pisteen erolla seuraaviin.

Komeinta tietenkin on, kun kierroksia on mahdollisimman monta. Aleksandr Beljavski nousi supersuurmestareiden joukkoon 1980-luvun alkupuolella, mutta jo pari vuotta aiemmin hän oli käynyt pelaamassa Espanjan Alicantessa. Turnausvoitto heltisi peräti viiden pisteen erolla kakkoseen eikä saldossakaan ollut valittamista: 13/13!

Beljavskin uroteko veti vertoja paitsi Fischerille myös Capablancalle. Suuri kuubalainen oli näet voittanut Ricen shakkikerhon turnauksen heinäkuussa 1913 New Yorkissa yhtä komealla tuloksella, joskin ”vain” 2,5 pisteen erolla Oldrich Durasiin.

Erik Rosendahl