SM-Kilpailumääräykset

Hyväksytty kerhojen kokouksessa syksyllä 2015.
1. Yleistä

Tämä säännöstö sisältää määräykset lähishakin Suomen mestaruuskilpailuille. Määräykset antavat ohjeelliset määräykset kilpailun muodolle, hakija voi ehdottaa määräyksistä poikkeavaa kilpailun muotoa.

1.1. Kilpailut järjestetään vuosittain. Kilpailut järjestää Suomen Shakkiliiton valtuuttama järjestäjä. Järjestämisoikeudet julistetaan haettaviksi kulloinkin erikseen ilmoitettavan hakuajan puitteissa. SSL päättää alustavasti kilpailujen ajankohdan julistaessaan kilpailut haettaviksi. Hakija voi ehdottaa myös muuta ajankohtaa. Kilpailujen järjestämisoikeudet myöntää Suomen Shakkiliiton hallitus määräaikaan mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. SSLH voi myöntää kilpailun järjestämisen näistä määräyksistä poikkeavin ehdoin, mikäli järjestäjää ei ole muuten saatavilla.

1.2. Suomen Shakkiliitto tunnustaa lähishakissa seuraavat Suomen mestaruuskilpailut (SM- kilpailut):

SM-kilpailu
Naisten SM
Nuorten eri ikäluokkien SM
Seniorien SM
Avoin SM
Seurajoukkueiden SM
Pikashakin SM
Naisten pikashakin SM
Nuorten eri ikäluokkien pikashakin SM
Seurajoukkueiden pikashakin SM
Seurajoukkueiden pikashakin SM nuorille eri ikäluokissa
Nopean shakin SM
Nopean shakin SM joukkueille (tai joukkueliiga)
Koulujoukkueiden SM
Koululaisten SM
muut SSLH:n anomuksesta hyväksymät SM-kilpailut

1.3. Osallistumisoikeus SM-kilpailuihin on jokaisella Suomen kansalaisella sekä sellaisella ulkomaan kansalaisella, jolla on Kansainvälisen Shakkiliiton (FIDE:n) määräysten mukaan oikeus edustaa Suomea Kansainvälisen Shakkiliiton kilpailussa.

Yllämainitun edellytyksen täytyy toteutua henkilökohtaisissa kilpailuissa kilpailun ilmoittautumisajan päättyessä ja joukkuekilpailuissa joukkueen kokoonpanon ilmoittamisajan päättyessä.

Ulkomaalaisen henkilön, jota ei ole vielä FIDE:n rekisterissä, täytyy esittää maistraatista kilpailun aloittamisvuonna saatu kotipaikkatodistus. Tämän perusteella hänet rekisteröidään SSL:n edustajaksi. Todistus täytyy toimittaa vähintään viikkoa ennen sen SM-kilpailun ilmoittautumisajan päättymistä, johon haluaa osallistua.

Ulkomaalaisen henkilön, joka edustaa FIDE:n rekisterissä muuta kuin Suomen Shakkiliittoa, tulee vaihtaa liittoa ennen kuin hän voi ilmoittautua SM-kilpailuun. Myös tähän tarvitaan ensimmäisenä edellytyksenä maistraatista saatu kotipaikkatodistus. Muut edellytykset ja vaihtoon liittyvät maksut on selostettu FIDE:n käsikirjassa.

Avoimeen SM-kilpailuun voivat ottaa osaa myös muiden maiden kansalaiset.

Suomalaisilta tai suomalaista seuraa edustavilta ulkomaalaisilta pelaajilta edellytetään voimassa olevaa pelaajalisenssiä (ei koske koululaiskilpailuja). Pelaajalta ei vaadita lisenssiä ennen kuin hänellä on virallinen seloluku, ts. kilpailun alkaessa selo perustuu vähintään 11 peliin.

Joukkuekilpailussa seuran jokaiseen joukkueeseen saa osallistua korkeintaan viisihenkisissä joukkueissa yksi ja yli viisihenkisissä joukkueissa kaksi sellaista ulkomaalaista pelaajaa, jolla ei FIDE:n määräysten mukaan ole oikeutta edustaa Suomea FIDE:n kilpailuissa. Tämä rajoitus koskee vain kilpailun mestaruusryhmää (ylintä sarjatasoa).

Joukkuekilpailuissa seuraa voi edustaa vain sellainen seuran jäsen, jolla on pelaajalisenssi seuran nimissä. Mikäli pelaaja ei ole aiemmin edustanut mitään seuraa, on hän heti seuraan liittyessään oikeutettu edustamaan uutta seuraansa.

Joukkuekilpailussa seuraa voi edustaa vain sellainen seuran jäsen, joka on seuran listalla vähintään kaksi viikkoa ennen kilpailun alkua tai seurajoukkuekilpailussa kaksi viikkoa ennen ottelua (pelaaja ei saa olla pelannut samalla kaudella muun seuran joukkueissa). Vanha seura voi asettaa siirtyvälle pelaajalle SSL:n hyväksymin perustelluin syin korkeintaan kolmen kuukauden karanteenin, jona aikana pelaaja ei voi vielä edustaa uutta seuraansa.

1.4. Nuorten ja seniorien sarjoissa ikärajat ovat FIDE:n määräysten mukaiset.

1.5. Henkilökohtaisissa SM-kilpailuissa kaikki sijoitukset ja seuraamukset määräytyvät kyseisen kilpailun erikoismääräyksissä mainitun vertailun perusteella.

1.6. Vertailut

Vaikka useiden kilpailujen kohdalla on selkeästi määrätty käytettävä vertailu, on silti tärkeää, että järjestäjä ilmoittaa kilpailun erikoismääräyksissä selkeästi, mitä vertailua käytetään.

Jos järjestäjä haluaa poiketa SM-kilpailumääräysten tai yleisten kilpailumääräysten määräämistä vertailuista, tulee poikkeuksille hankkia SSL:n hyväksyntä.

Ellei kunkin kilpailun kohdalla erikseen mainita vertailuista, vertailut ovat seuraavat.

Jos uusinta voidaan järjestää välittömästi vaikkapa nopeammilla ajoilla, sillä voidaan ratkaista tasatilanne.

Joukkuekilpailussa, jossa pelataan täydellinen turnaus:

Joukkuepisteet, pelipisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa, voitettujen pelien määrä koko turnauksessa. Joukkuepikashakin SM-kilpailun vertailuista säädetään kohdassa 6.

Joukkuekilpailussa, jossa pelataan vajaakierroskilpailu: Jos parit muodostetaan joukkuepisteiden perusteella: Joukkuepisteet, pelipisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa, voitettujen pelien määrä koko turnauksessa. Jos parit muodostetaan pelipisteiden perusteella: Pelipisteet, joukkuepisteet, joukkuevoitot, keskinäinen ottelu tai ottelut, vertailu keskinäisessä ottelussa, voitto korkeammalla pöydällä keskinäisessä ottelussa, voitettujen pelien määrä koko turnauksessa.

Henkilökohtaisessa kilpailussa:

Täydellisessä turnauksessa: keskinäinen peli tai pelit, voitot keskinäisissä peleissä, voitot koko turnauksessa, Sonneborn-Berger, tulos poistamalla heikoin pisteryhmä, sitten poistamalla seuraavaksi heikoin pisteryhmä jne, suoritusluku turnauksessa.

Tapauksessa, jossa pelaaja keskeyttää täyskierrosturnauksen, saavat häntä vastaan ennen keskeytystä pelanneet vertailuja niin, että keskeyttäneelle pelaajalle lisätään puoli pistettä keskeyttämisen jälkeisistä kierroksista joka kierrokselta.

Vajaakierroskilpailussa:

Buchholz, Sonneborn-Berger, keskinäinen peli tai pelit, voitot keskinäisissä peleissä, voitot koko turnauksessa, kumulatiivinen vertailu, suoritusluku pelatuista peleistä.

Vapaakierros tai luovutettu peli vajaakierroskilpailuissa huomioidaan vertailuissa käyttäen virtuaalisen vastustajan menetelmää. Tällöin pelaajan omiin vertailuihin lasketaan vapaakierroksen tai nimetyn vastustajan sijasta ”virtuaalinen” pelaaja, joka pelaa tasapeleinä kaikki jäljellä olevat kierroksensa. Jos kyseessä oli vapaakierros, niin sekin lasketaan vertailussa vastustajan saamaksi tasapeliksi, mutta luovutettu peli lasketaan todellisen tuloksen mukaan.

Pelaajan kohdanneiden vastustajien vertailuihin pelaamaton peli lasketaan tasapelinä.

2. Henkilökohtaiset SM-kilpailut

2.1. SM-kilpailu

2.1.1. SM-kilpailu pelataan enintään 13-kierroksisena kilpailuna. Kilpailu voidaan pelata myös vajaakierroskilpailuna.

2.1.2. Osanotto-oikeus SM-kilpailuun on seuraavilla: 1. edellisen vuoden Suomen mestari, 2. edellisen vuoden nuorten SM-kilpailun vanhimman pelatun ryhmän voittaja, 3. paras suomalainen edellisen vuoden avoimesta SM-kilpailusta tai seloryhmäkohtaisen SM-turnauksen ylimmästä ryhmästä. Lisäpaikat täyttää SSLH virallisen kansallisen vahvuuslukulistan perusteella.

2.1.3. Varapelaajat määräytyvät kansallisen vahvuuslukulistan perusteella kuten kohdassa 2.1.2.

2.1.4. Peliajan ja -nopeuden tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot.

2.2. Naisten SM

2.2.1. Naisten SM pelataan mieluimmin SM-kilpailun yhteydessä.

2.2.2. Naisten SM-kilpailu pelataan kaksinkertaisena, jos pelaajia on 3–4, muutoin yksinkertaisena. Jos pelaajia on alle 3, kilpailu pyritään pelaamaan toisena ajankohtana tai se peruutetaan.

2.2.3. Peliaika ja -nopeus kuten kohdassa 2.1.4.

2.3. Nuorten ikäluokkien SM-kilpailut

2.3.1. Kilpailut pelataan enintään 9-kierroksisina.

2.3.2. Peliajan tulee täyttää kolmessa vanhimmassa ikäsarjassa selolaskennan täyteen kertoimeen riittävät ehdot, muissa sarjoissa vähintään puolikertoimeen riittävät ehdot.

2.3.3. Sarjoja voidaan pelata yhdessä riittävän osanottajamäärän saamiseksi.

2.3.4. Kussakin ikäsarjassa palkitaan kokonaiskilpailun palkintojen lisäksi parhaat tytöt SM-mitalein.

2.4. Seniorien SM-kilpailut

2.4.1. Seniorien SM-kilpailut pelataan vuosittain enintään 11-kierroksisina. Peliajan ja -nopeuden tulee täyttää kansainvälisten arvonimien saavuttamiselle asetetut ehdot.

3. Avoin SM-kilpailu

3.1. Avoin SM pelataan vuosittain mieluimmin kesäkuukausien aikana enintään 11-kierroksisena vajaakierroskilpailuna.

3.2. Kilpailun osanottomaksun vahvistaa SSL.

4. Seurajoukkueiden SM-kilpailu

4.1. Yleistä

SM-kilpailu seurajoukkueille pelataan vuosittain. Kilpailun yksityiskohtaiset määräykset ja kilpailumääräykset vahvistetaan kutakin sarjakautta varten. SM-kilpailu 8-pelaajaisille (II ja III divisioonassa 5-pelaajaisille) seurajoukkueille järjestetään neljällä tasolla seuraavasti: Suomen mestaruudesta pelataan SM-liigassa, paikoista seuraavassa SM-liigassa pelataan I divisioonassa, paikoista seuraavassa I divisioonassa pelataan II divisioonassa, paikoista seuraavassa II divisioonassa pelataan III divisioonassa. Kolmen ylimmän sarjan joukkueet määräytyvät edellisen kauden perusteella. III divisioonaan seura saa ilmoittaa haluamansa määrän joukkueita.

4.2. Pelioikeus

Joukkueen on pelattava vahvuuslukunsa mukaisessa tai muuten perusteltavissa olevassa vahvuusjärjestyksessä. Seura voi esittää joukkueen kokoonpanon tai järjestyksen muutoksia kullakin kaudella erikseen päätettävään aikarajaan saakka. Suomen kilpailutoimikunta päättää muutosten hyväksymisestä.

Sama pelaaja voi pelata vain yhden seuran joukkueessa tai joukkueissa saman sarjakauden aikana. Varapelaajina ei saa käyttää vahvempia pelaajia kuin vakiokokoonpanossa. Pelaaja (ei kuitenkaan jäljempänä määritelty ulkomainen pelaaja) saa pelata seuransa ylemmässä joukkueessa, mikäli vahvuusjärjestystä ei rikota. Samalla kierroksella pelaaja saa pelata vain yhdessä joukkueessa. Samalla kierroksella tarkoitetaan otteluohjelmassa samaksi päiväksi määrättyjä otteluja. Väärässä pöytäjärjestyksessä tai muuten yllä olevia sääntöjä rikkovasta pelaamisesta tuomitaan kyseinen peli ja sitä alemmat pelit, häviöiksi.

Saman seuran joukkueet on numeroitava vahvuusjärjestyksessä.

Kaikilla pelaajilla on oltava pelihetkellä voimassa oleva pelaajalisenssi.

SM-liigan joukkueeseen saa nimetä korkeintaan kaksi sellaista pelaajaa (5-pelaajaisessa joukkueessa korkeintaan yhden pelaajan), jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja jotka eivät FIDE:n rekisterissä edusta Suomea. Varapelaajat mukaan lukien joukkueessa saa pelata kauden aikana vain kaksi (5-pelaajaisissa joukkueissa yksi) näin määriteltyä ulkomaalaista.

Karsintaotteluissa voivat pelata vain sellaiset joukkueen vakiokokoonpanoon nimetyt pelaajat, jotka ovat kauden aikana pelanneet joukkueessa vähintään yhden pelin ja heitä heikommat varapelaajat.

4.3. Kapteeni ja joukkueen yhdyshenkilö

Joukkueelle on nimettävä kapteeni, ja hänelle varahenkilö(t), hoitamaan säännöissä ja määräyksissä kapteenille asetettuja velvollisuuksia. Ellei kapteenia ole nimetty, on kapteenina ykköspöydän pelaaja ja varalla muut pelaajat pöytäjärjestyksessä. Kullekin joukkueelle on nimettävä yhdyshenkilö, joka hoitaa määräyksissä yhdyshenkilölle asetetut velvollisuudet.

4.4. Kilpailujärjestelmä

SM-liigassa pelaa 10–12 joukkuetta, I divisioonassa 16–24 joukkuetta 6–8 joukkueen lohkoissa ja II divisioonassa 28–48 joukkuetta 6–8 joukkueen lohkoissa. III divisioona pelataan 4–6 joukkueen lohkoissa. Seuraamukset: Näitä voidaan vuosittain tarkistaa Suomen kilpailutoimikunnan päätöksellä esimerkiksi luopumisten sattuessa. SM-liigan kaksi viimeistä joukkuetta joko putoaa suoraan I divisioonaan tai joutuu karsimaan SM-liigan paikasta. I divisioonan lohkovoittajat nousevat suoraan SM-liigaan tai pelaavat karsinnan SM-liigan paikoista SM-liigan viimeiseksi jääneiden kanssa. I divisioonan lohkojen kaksi viimeistä putoavat II divisioonaan. Suomen kilpailutoimikunta päättää II- ja III-divisioonan nousu- ja putoamisjärjestelmästä ja mahdollisista karsinnoista ennen kilpailun alkua.

4.5. Karsintaottelut

Mahdolliset karsintaottelut, SM-liigaa lukuun ottamatta, määritellään tai arvotaan lähinnä maantieteellisin perustein. Mikäli karsintaottelu päättyy tasan, ratkaistaan voitto vertailulla siten, että 1. pöydällä voitosta saa 8 pistettä ja tasapelistä 4 pistettä, 2. pöydällä 7 ja 3,5 pistettä jne. Mikäli vertailu on tasan, ratkaisee voitto ylemmällä pöydällä. Jos kaikki pelit ovat päättyneet tasan, ratkaistaan voittaja uusintaottelulla nopeammin ajoin.

4.6. Kilpailun aikataulu

Suomen kilpailutoimikunta vahvistaa kilpailun aikataulun. Ottelun pelaaminen ohjelmasta poikkeavana ajankohtana on mahdollista kilpailutoimikunnan päätöksellä.

4.7. Arvonta ja lohkojako

Suomen kilpailutoimikunta päättää lohkojaoista ja sarjaohjelmista.

4.8. Sijoitusten määrääminen

Suomen mestaruuden saavuttaa SM-liigan voittaja. Sijoitukset kaikissa sarjoissa määräytyvät seuraavasti: joukkuepisteet (joukkuevoitosta 2, joukkuetasapelistä 1 piste), pelipisteet (voitettujen ja hävittyjen pelien erotus, jos se on tasan, ratkaisee voitettujen pelien määrä), joukkuevoitot, keskinäinen ottelu, vertailu keskinäisessä ottelussa kohdan 4.5. mukaan, voitto ylemmällä pöydällä keskinäisessä ottelussa, Sonneborn–Berger-joukkuevertailu, uusintaottelu lyhyemmin peliajoin Mahdolliset rahapalkinnot jaetaan sijoitusten mukaan.

4.9. Peliaika ja -nopeus

Kilpailun peliajan ja -nopeuden tulee täyttää normaalikertoimisen selolaskennan ja kansainvälisen vahvuuslukulaskennan minimivaatimukset (III divisioonassa kilpailutoimikunta voi myöntää poikkeuksia).

4.10. Toimihenkilöt

SM-joukkuekilpailun järjestelyistä vastaa SSLH:n asettama Suomen kilpailutoimikunta, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Kilpailutoimikunnan keskuudestaan nimeämä kilpailun johtaja huolehtii kaikesta kilpailun vaatimasta käytännön toiminnasta.

4.11. Tuomarit

Suomen kilpailutoimikunta nimeää kilpailulle tuomarin ja hänelle varahenkilön sekä liigatuomarit. SSL vastaa kustannuksista.

5. Pikashakin SM-kilpailut

5.1. Pikashakin SM

5.1.1. Pikashakin SM järjestetään vuosittain.

5.1.2. Kilpailu pelataan kaksipäiväisenä. Lauantaina pelataan alkukilpailut ja sunnuntaina loppukilpailut. Kilpailu on avoin kaikille pelaajalisenssin haltijoille.

5.2. Naisten pikashakin SM

5.2.1. Naisten pikashakin SM pelataan mieluimmin pikashakin SM:n yhteydessä joko yksi- tai kaksipäiväisenä. Mestaruus voidaan ratkaista myös yleisen kilpailun tulosten perusteella.

5.3. Nuorten ikäluokkien pikashakin SM-kilpailut

5.3.1. Nuorten henkilökohtainen pikashakin SM järjestetään mieluimmin vastaavan joukkuekilpailun yhteydessä. Sarjat ovat samat kuin eri ikäryhmien SM-kilpailussa.

6. Seurajoukkueiden pikashakin SM-kilpailut

6.1. 4-pelaajaisten seurajoukkueiden pikashakin SM

6.1.1. Pikashakin SM 4-pelaajaisille seurajoukkueille järjestetään vuosittain kesäaikaan, mieluimmin elokuun ensimmäisessä tai toisessa viikonvaihteessa. Kilpailu pelataan kaksipäiväisenä niin, että kumpanakin päivänä pelataan enintään 30 kierrosta. Alkukilpailuryhmiin jako suoritetaan edellisen vuoden vastaavan kilpailun tulosten perusteella seuraavan kaavion mukaan (esimerkissä oletettu, että alkukilpailuryhmiä on 7):

1   2   3   4   5   6   7
14 13 12 11 10   9   8
15 16 17 18 19 20 21
28 27 26 25 24 23 22
–    –    –   –    –   –    –

Sijoittelussa on huomioitava, että saman seuran eri joukkueet pelaavat eri alkukilpailuryhmissä paitsi mikäli jollakin seuralla on enemmän joukkueita kuin alkukilpailuryhmiä. Tällöin sijoittelu suoritetaan saman seuran joukkueille edellä olevan kaavion mukaan.
Vastaavasti on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon alueelliset näkökohdat. Mikäli saman seuran joukkueita on samassa alkukilpailu- tai loppukilpailuryhmässä useampia, pelaavat nämä joukkueet toisiaan vastaan kunkin kilpailun alkukierroksilla.

6.1.2. Kilpailussa ei ole mahdollisuutta käyttää varamiehiä. Kilpailun alkaessa kelpuutetaan mukaan vain täydet joukkueet. Joukkue voi aloittaa vajaalla (kolmella pelaajalla) jättäen viimeisen pöydän tyhjäksi. Mikäli joukkue kilpailun kuluessa jää vajaaksi, luovutus tapahtuu sillä pöydällä, jolta pelaaja puuttuu. Joukkueet on numeroitava vahvuusjärjestyksessä.

6.1.3. Joukkueiden sijoitukset määräytyvät seuraavasti: kaikki ottelunsa voittanut joukkue voittaa ryhmänsä pelipisteistä riippumatta, pelipisteet, joukkuepisteet (voitto 2, tasapeli 1 ja häviö 0), joukkuevoitot, keskinäinen ottelu, keskinäisessä ottelussa korkeammalla pöydällä saavutettu voitto, mikäli kohdat 1–6 eivät anna ratkaisua, pelataan uusintaottelu mestaruuden kyseessä ollen, muulloin ratkaistaan sijoitukset arvalla.

6.1.4. Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan myös puulaakijoukkueet, koulujoukkueet tai muut vapaasti muodostettavat joukkueet. Tällaisen joukkueen pelaajat voivat olla myös ulkomaalaisia. Tällainen joukkue ei voi pelata jälkimmäisenä päivänä mestaruusryhmässä.

6.2. Nuorten ikäluokkien pikashakin SM-kilpailut joukkueille

6.2.1. Kilpailu pelataan yksipäiväisenä niin, että kierroksia on enintään 30.

6.2.2. Tarvittaessa sarjoja voidaan yhdistää.

7. Nopean shakin SM-kilpailut

7.1. Nopean shakin SM-kilpailut 4-pelaajaisille seurajoukkueille ja nopean shakin henkilökohtainen SM-kilpailu järjestetään vuosittain mieluimmin syys-lokakuussa yhtenä viikonloppuna niin, että joukkuekilpailu pelataan lauantaina ja henkilökohtainen kilpailu sunnuntaina. Joukkuekilpailu voidaan pelata myös liigana eri sarjatasoilla omana tapahtumanaan.

7.2. Peliajan on täytettävä nopean shakin selolaskennan määräykset.

7.3. Joukkueiden pöytäjärjestys on vapaasti määrättävissä, mutta sitä ei voi muuttaa 1. kierroksen jälkeen. Joukkueen aloittaessa vajaana annetaan luovutukset alimmilla pöydillä. Joukkueeseen voidaan nimetä yksi varapelaaja. Varapelaajaa voidaan käyttää perustelematta. Varapelaaja pelaa aina viimeisellä pöydällä, ts. täydentäminen tapahtuu alhaalta päin.

8. Koulujoukkueiden SM-kilpailu

8.1. Koulujoukkueiden SM-kilpailu järjestetään vuosittain mieluimmin koulujen kevätlukukauden aikana.

8.2. Sarjoja on neljä: lukiot ja muut keskiasteen oppilaitokset, peruskoulujen yläasteet ja peruskoulujen ala-asteet 4–6 ja 1–3.

8.3. Joukkueen koko on 4 pelaajaa + enintään 1 varapelaaja. Varapelaajaa saa käyttää ilman erityistä syytä, joukkueen täydentäminen tapahtuu aina alhaaltapäin, ts. varapelaaja pelaa aina alimmalla pöydällä. Joukkueen pelaajien tulee olla saman koulun ja oppiasteen oppilaita. Luokkien 1–3 pelaajat saavat pelata 4–6 luokkien joukkueessa. Kouluissa, joissa on ala- ja yläaste yhdistetty, joukkueen oikeus pelata em. sarjoissa perustuu oppilaiden ikään.

8.4. Kilpailu pelataan 2- tai 3-päiväisenä tarvittaessa käyttäen vajaakierroskilpailua.

8.5. Peliajan ja -nopeuden tulee täyttää selokelpoisuudelle (vähintään puoliselo) asetetut vaatimukset.

9. Koululaisten SM

9.1. Kilpailu pelataan vuosittain mieluimmin koulujen syyslukukauden aikana.

9.2. Kilpailuun ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki enintään 20 vuotta kilpailuvuonna täyttävät. Suomen mestaruuden voi voittaa kuitenkin vain kilpailuvuonna joko peruskoulun tai keskiasteen oppilaitoksissa opiskellut.

9.3. Sarjat ovat samat kuin vastaavissa henkilökohtaisissa pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa: A: kilpailuvuonna 17–20 vuotta täyttävät, B: kilpailuvuonna 15 tai 16 vuotta täyttävät, C: kilpailuvuonna 13 tai 14 vuotta täyttävät, D: kilpailuvuonna 11 tai 12 vuotta täyttävät, E: kilpailuvuonna enintään 10 vuotta täyttävät.

9.4. Kussakin ikäsarjassa palkitaan kokonaiskilpailun palkintojen lisäksi parhaat tytöt SM-mitalein.

9.5. Kilpailu pelataan 2- tai 3-päiväisenä tarvittaessa käyttäen vajaakierroskilpailuja.

9.6. Peliaika ja -nopeus kuten kohdassa 8.5.

10. Muita määräyksiä

10.1. Selomaksuja ei peritä SM-kilpailuista. Järjestäjä suorittaa SSL:lle seurajoukkueiden pikashakin SM:stä turnausmaksuna 3 euroa/pelaaja.

10.2. Tehtäväshakin, kirjeshakin sekä muiden erikoisliittojen mestaruuskilpailuista vastaavat asianomaiset liitot omien määräystensä mukaisesti.

10.3. Mahdollisesti perustettavien uusien SM-kilpailujen määräykset liitetään näihin määräyksiin.

10.4. Muutoksia näihin shakin kilpailumääräyksiin tekee SSL kirjallisesti tehtyjen esitysten pohjalta.

10.5. Niiltä osin, mistä näissä määräyksissä ei ole mainintaa, noudatetaan FIDE:n shakkisääntöjä, FIDE:n tuomaritoimmikunnan tulkintaohjeita, Suomen pikashakkisääntöjä sekä Suomessa hyväksyttyjä vajaakierroskilpailujärjestelmän sovellutusohjeita.

Avainsiirto

Avainsiirto

RSS