Liiton säännöt

Suomen Shakkiliitto ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi on Suomen Shakkiliitto. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen. Yhdistyksen toiminta käsittää koko maan. Sen kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi.

Tarkoitus ja toiminta

2. Liiton tarkoituksena on edistää shakinharrastusta sen kaikissa muodoissa erityisesti ottaen huomioon shakin soveltuvuus nuorison ja erityisryhmien harrastukseksi. Liiton toiminnan perustana ovat eettiset arvot ja reilun pelin periaatteet. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n jäsenjärjestönä liitto sitoutuu noudattamaan SLU:n vahvistamia eettisiä periaatteita.

Samoin liitto sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevia antidopingsääntöjä.

Liitto toimii suomalaisten shakkikerhojen ja shakinharrastajien yhdyssiteenä, pyrkii laajentamaan shakin harrastuspohjaa ja järjestämään ja tukemaan erityisesti nuorisoon kohdistuvaa shakinopetusta. Liitto myös järjestää tai antaa järjestettäväksi koko maata koskevia mestaruuskilpailuja ja harjoittaa shakin valistustoimintaa.

Liitto vastaa Suomen kansainvälisistä shakkisuhteista Kansainväliseen shakkiliittoon, muihin kansainvälisiin shakkijärjestöihin ja muiden maiden shakkiliittoihin.

Toimintaansa varten liitto on oikeutettu:

a) hankkimaan ja omistamaan kiinteätä omaisuutta,
b) vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja,
c) järjestämään arpajaisia, myyjäisiä ja erilaisia maksullisia juhlatilaisuuksia,
d) harjoittamaan shakkitarvikkeiden ja -kirjallisuuden valmistamista, julkaisua ja kauppaa, sekä
e) harjoittamaan ravintola- ja majoitusliikettä.

Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai välittömän taloudellisen ansion hankkiminen jäsenilleen. Tarvittaessa liitto hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.

Jäsenet

3. Liiton jäseneksi voi liiton hallitus hakemuksesta hyväksyä

a) varsinaiseksi jäseneksi henkilöjäsenyyteen perustuvan rekisteröidyn yhdistyksen, jonka tarkoituksena on omalla toimialueellaan edistää shakinharrastusta. Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan myös ottaa varsinaiseen henkilöjäsenyyteen perustuva rekisteröity urheiluseura, jonka ohjelmaan shakki kuuluu.
b) yhteisöjäseneksi rekisteröidyn valtakunnallisen shakkijärjestön,
c) kannattavaksi jäseneksi hyvämaineisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön.
Liiton kokous voi kutsua
d) kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi henkilön, joka on osoittanut erityistä harrastusta liittoa ja sen pyrkimyksiä kohtaan, tai joka on muuten erityisesti ansioitunut shakin alalla.

Jäsenluettelot

4. Jäsenyhdistysten, jotka on mainittu 3. pykälän a)- ja b)-kohdissa, tulee lähettää liitolle vuosittain edellisen vuoden lopun tilanteen mukainen jäsenluettelonsa.

Jäsenmaksut ja liittymismaksu

5. Varsinaisen jäsenen on suoritettava liitolle vuosittain jäsenmääränsä mukaan määräytyvä jäsenmaksu. Yhteisöjäsenen on suoritettava liitolle vuosittain yhteisöjäsenmaksu ja kannattavan jäsenen kannatusjäsenmaksu. Jäsenmaksujen suuruuden, kannattavan jäsenen osalta kuitenkin ainoastaan vähimmäismäärän suuruuden, vahvistaa liiton syyskokous. Jäsenmaksu on suoritettava liitolle toimintavuoden maaliskuun 31. päivään mennessä. Liiton jäseneksi 3. pykälän a)- ja b)-kohtien mukaan hyväksyttävän uuden jäsenen tulee maksaa liiton syyskokouksen vahvistama liittymismaksu.

Liittokokousedustajat

6. Liiton kokouksissa käyttävät äänivaltaa varsinaiset jäsenet ja yhteisöjäsenet sääntöjensä mukaisesti valittujen edustajiensa kautta. Liittokokousedustaja voi käyttää kokouksessa vain yhteensä enintään viittä (5) ääntä.

Varsinaisella jäsenellä on yksi ääni edellisen vuoden jäsenluettelonsa jokaista alkavaa kolmeakymmentä (30) jäsentään kohden. Varsinainen jäsen voi liiton äänestyksessä käyttää kuitenkin enintään viittä (5) ääntä. Äänimäärässä otetaan huomioon vain yhdistyksen liitolle lähetettyyn jäsenluetteloon merkityt jäsenet, joiden osalta on suoritettu liiton kokouksen vahvistamat jäsenmaksut. Pykälän 3 b)-kohdassa tarkoitetulla yhteisöjäsenellä, joka on suorittanut liiton kokouksen vahvistaman jäsenmaksun, on kaksi (2) ääntä.

Kannattavalla jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole äänioikeutta.

Kokoukset

7. Vuosittain pidetään kaksi varsinaista liiton kokousta, kevätkokous huhtikuun loppuun mennessä ja syyskokous joulukuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus harkitsee tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi viidesosa (1/5) 3 pykälän a)- ja b)-kohdissa mainituista jäsenyhdistyksistä vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten.

Hallitus kutsuu liiton kokouksen koolle vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta 12 pykälässä määrätyllä tavalla. Kutsussa on mainittava ne asiat, jotka kokouksessa otetaan käsiteltäviksi. Jäsenet voivat tehdä hallitukselle esityksiä kokouksessa käsiteltävistä asioista. Tällaisen esityksen on saavuttava kirjallisena hallitukselle viimeistään helmikuun loppuun mennessä, mikäli se on tarkoitettu käsiteltäväksi kevätkokouksessa ja viimeistään elokuun loppuun mennessä, mikäli se on tarkoitettu käsiteltäväksi syyskokouksessa.

Liittokokousasiat

8. Liiton kokouksen avaa liiton puheenjohtaja, hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja tai kummankin ollessa estyneenä vanhin läsnäoleva hallituksen jäsen.

Liiton kokouksessa käsiteltäviä ovat seuraavat asiat:

1) kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden (2) pöytäkirjantarkastajan ja kahden (2) ääntenlaskijan valinta,
2) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
3) kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen,
4) muut kokouskutsussa esitetyt asiat.
Kevätkokouksessa:
5) hallituksen toiminta- ja tilikertomus edelliseltä kalenterivuodelta,
6) kertomus kuluneen kalenterivuoden tilintarkastuksesta ja hallituksen sen johdosta antama lausunto,
7) kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
Syyskokouksessa:
8) hallituksen laatima toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä tulo- ja menoarvio seuraavaa kalenterivuotta varten, minkä yhteydessä päätetään jäsen- ja liittymismaksuista,
9) kysymys hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista,
10) liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljän (4) hallituksen jäsenen valinta joka toinen vuosi ja neljän (4) hallituksen jäsenen valinta joka toinen vuosi ottaen huomioon, että puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kahdeksan (8) hallituksen jäsenen toimintakausi on kaksi (2) vuotta. Ensimmäisellä kerralla valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja neljä (4) hallituksen jäsentä kahdeksi (2) vuodeksi ja neljä hallituksen jäsentä yhdeksi (1) vuodeksi. Erovuoroinen voidaan valita uudelleen.
11) kahden (2) tilintarkastajan, joista toisen tulee mikäli mahdollista olla Keskuskauppakamarin hyväksymä (KHT tai HTM) ja heidän varamiestensä vaali seuraavaa kalenterivuotta varten.

Äänestyskäytäntö

9. Äänestys on liiton kokouksissa avoin. Jos pyydetään suljettua äänestystä, on sellainen toimitettava.

Liiton hallitus

10. Liittoa edustaa hallitus, joka johtaa liiton toimintaa yhdistyslain, näiden sääntöjen ja liiton kokousten päätöksien mukaisesti, nimeää tarvittavat toimihenkilöt, ottaa ja erottaa tarvittaessa liiton toiminnanjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut toimihenkilöt sekä vahvistaa heidän toimenkuvansa ja palkkauksensa.

Hallitukseen kuuluu:
– puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi,
– varapuheenjohtaja ja
– kahdeksan (8) jäsentä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen kun vähintään kuusi (6) jäsentä, joista aiankin yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat, ja joka tarkistetaan hallituksen seuraavassa kokouksessa.

Hallitus voi päättää jäsenen sulkemisesta määräajaksi liiton toiminnasta, sarjapaikan tai kilpailuoikeuden menettämisestä, sakosta tai varoituksesta. Lisäksi hallitus voi evätä jäseneltä äänioikeuden liiton kokouksessa, jos jäsen ei ole suorittanut säännöissä tarkoitettuja maksujaan säännöissä mainittuun päivämäärään mennessä. Hallitus voi myös päättää jäsenyhdistyksen jäseneen kohdistuvasta liiton alaista kilpailutoimintaa koskevasta kilpailukiellosta ja varoituksesta, jos jäsenyhdistyksen jäsen on urheilun piirissä menetellyt eettisten arvojen tai reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Tilit ja tilintarkastus

11. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja toimintakertomus on jätettävä tilintarkastajille 15. maaliskuuta mennessä.

Tilintarkastajien tulee jättää hallitukselle kevätkokoukselle osoitettu hallinto- ja tilintarkastuskertomus 31. maaliskuuta mennessä.

Kokouskutsut

12. Kokouskutsut ja tärkeät tiedonannot toimitetaan jäsenille kirjeitse.
Liiton nimen kirjoittaminen
13. Liiton nimen kirjoittaa liiton puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä yhden hallituksen jäsenen kanssa.
Liiton nimen voi kirjoittaa yksin liiton henkilö, jonka hallitus siihen määrää.
Jäsenyydestä erottaminen
14. Liiton kokous voi erottaa liitosta 3 pykälässä tarkoitetun jäsenen, joka toimii liiton periaatteita tai sääntöjä vastaan, tai toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa liittoa. Ennen asian ratkaisua on erotettavalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Sääntöjen muuttaminen

15. Näiden sääntöjen muuttamiseen tai liiton purkamiseen vaaditaan vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetusta äänimäärästä kahdessa, vähintään kuukauden välein pidettävässä, liiton kokouksessa. Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen omaisuus tarkoitukseen, joka lähinnä vastaa liiton tarkoitusta.

Avainsiirto

Avainsiirto

RSS