Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistöpäällikön Dimitri Peskovin esiintyminen MM-ottelun avajaistilaisuudessa puhuu selvää kieltään siitä, että shakin mahtimaa tekee kaikkensa maailmanmestaruuden saavuttamiseksi.

KvM Atle Grönn, joka Oslon yliopiston venäjän kielen professorina on hyvin perillä Venäjän asioista, oli sittenkin yllättynyt näin korkea-arvoisen herran, käytännössä maan kakkosmiehen, ilmaantumisesta Manhattanille. Norjan suurimmassa päivälehdessä Aftenpostenissa perinteikästä shakkipalstaa pitävän Grönnin mielestä kyse on yksinkertaisesti arvovaltataistelusta: symboleihin mieltynyt Putin haluaa shakin MM-tittelin takaisin Venäjälle.

Grönn huomauttaa, että Kreml sai jo suosikkinsa Valkoiseen taloon, minkä lisäksi Brexit horjuttaa Putinin toiveiden mukaisesti Euroopan unionin yhtenäisyyttä. Karjakinin MM-voitto New Yorkissa sinetöisi vuoden 2016 hattutempun.

Toisaalta tiedämme, miten tärkeää urheilumenestys on Putinille viime vuosina ollut, jääkiekon MM-kultamitaleista Sotshin olympialaisten kautta jalkapallon MM-kisaisännyyteen. Shakki, urheilulajeista mitä venäläisin, ei tietenkään saa jäädä paitsioon.

Manhattanilla on jo pantu merkille, miten intensiivisesti venäläismedia seuraa haastaja Sergei Karjakinin jokaista liikettä. Nuorella miehellä on valtaisat paineet, mutta ainakin hän voi olla tyytyväinen ottelun alkuun, sillä kahden tasapelin jälkeen on toki helpompaa jatkaa kohti MM-unelmaa. Monet asiantuntijat ovatkin nyt sitä mieltä, että Karjakin ei enää pelkää Carlsenia, vaan hänellä on jopa pienoinen psykologinen etulyöntiasema.

On silti muistettava, että venäläisellä on vastassaan mies, joka monenmoisten tilastojen ja tutkimusten valossa liitää omissa korkeuksissaan jopa kaikkien aikojen shakinpelaajien joukossa. Norjalainen iltapäivälehti VG julkaisi tilaston, jonka mukaan Carlsen on tehnyt virheen vain joka 673. siirrossaan! Virhesiirtoja on vain kolmisenkymmentä, mikä on aivan minimaalisen vähän kun norjalainen on sentään pelannut uransa aikansa lähes 21 000 siirtoa.

Carlsenia on usein luonnehdittu intuitiiviseksi pelaajaksi, joka kuin ihmeen kaupalla löytää kuin löytääkin kaikkein parhaimman siirron. Brittisuurmestari Jonathan Speelman otti joitakin vuosia sitten käyttöön käsitteen ”Carlsen-efekti”. Väsymättä, mitään pelkäämättä ja tyynesti Magnus Suuri jatkaa pelaamistaan, laskee loisteliaasti ja tekee äärimmäisen vähän suoranaisia virheitä. Nyt tästä ”efektista” on siis jo tilastotietoakin esitettäväksi.