”First we take Manhattan, then we take Berlin”
– Leonard Cohen

Kukapa olisi uskonut, että Magnus Carlsenin ensimmäinen voitto tulee vasta MM-ottelun 10. pelissä. Kun värikäs taistelu lopulta taukosi, ahtaalle ajettu ja omien sanojensa mukaan huonosti nukkunut maailmanmestari oli ymmärrettävästi yhtä hymyä, sananmukaisesti väsynyt ja onnellinen.

Samalla voi kysyä, onko haastaja Sergei Karjakin hukannut ”momentuminsa”, kuten asia urheilupiireissä muodikkaasti ilmaistaan. 9. pelissä voitto luisui käsistä, ja nyt venäläinen jätti käyttämättä tasapelijatkon 20…Rxf2+ (21. Kg2 Rh4+). Sen sijaan hän pelasi d6-d5:n, jota monet asiantuntijat pitivät jopa koko ottelun oudoimpana siirtona. Yhtä kummalliselta suurmestarikaartista tuntui Carlsenin ”shokeeraava” 19. Lxe6?.

Pari viikkoa sitten Ruslan Ponomarjov, ex-maailmanmestari ja Karjakinin vanha ystävä, oli todennut Twitter-tilillään, että Carlsen tulisi houkutella pois mukavuusalueeltaan. Se onkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta mikäli haastaja tällaista suunnitteli, etenkin 10. pelissä moinen epäonnistui pahan kerran.

Kävi näet niin, että norjalainen pääsi jauhamaan mieluistaan loppupeliä, josta Nigel Short povasi Karjakinille ”pitkää kidutusta”. Ja olihan pirullinen 56. Tb1 komea siirto, johon musta oitis reagoi virheellä (56…Thh7), mikä sai paikalla olleet norjalaisfanit osoittamaan suosiotaan. ”Magnus on hiillostamisen maailmanmestari!”, hihkui Hans Olav Lahlum. Professori Atle Grönn piti puolestaan Magnuksen siirtoa 62. Rd5 erityisen eleganttina.

Simen Agdestein meni vieläkin pidemmälle: ”Tämä on taidetta, loppupelitaidetta, historiallista huipputasoa.” Suurmestari kertoi myös vuodattaneensa onnen kyyneleitä kaikin tavoin vapauttavan voiton myötä. ”Kaikkihan me kyynelehdimme”, lisäsi yhtä helpottunut Atle Grönn.

Magnus Carlsen on jo ehtinyt valloittaa Manhattanin (joidenkin mielestä jopa liiankin kanssa, mikäli sillä tarkoitetaan seurapiirejä), nyt hän osoitti ottaneensa niskalenkin myös ”berliiniläisestä” puolustuksesta. Siihen ei edes Garri Kasparov ollut kyennyt omassa ottelussaan Vladimir Kramnikia vastaan vuonna 2000.

Samaa avausta pelasivat muuten jo Wilhelm Steinitz ja Johannes Zukertort omassa Manhattanin-taistossaan 130 vuotta sitten. Tämä kaikkien aikojen ensimmäinen MM-ottelu käytiin noin viiden kilometrin päässä tämänkertaisesta näyttämöstä. Pieni on maailma!