MM-ottelu on ehtinyt yli puolivälin, mutta vieläkään ei ole kirjattu muita tuloksia kuin tasapelejä. Manhattan tuntuu olevan remisseille altista maaperää, ja Magnus Carlsen ja Sergei Karjakin hätyttelevätkin Garri Kasparovin ja Vishy Anandin vuoden 1995 ottelussaan tekemää ”ennätystä”. Tuolloin kahdeksan ensimmäistä peliä päättyi tasan.
Yhtään vauhdikkaammin ei sujunut niin ikään Manhattanilla käyty Garri Kasparovin ja Anatoli Karpovin taisto, jossa nähtiin loppuvuodesta 1990 kymmenen tasapeliä 12 pelissä, kunnes ottelu muutti Ranskan Lyoniin.
Tämän tason shakki on tietenkin tarkkaa henkien taistelua, ja siitä on yleisöystävällisyys monesti kaukana. Vuoden 1990 ottelu kesti kolme kuukautta, nyt on enää kyse kolmesta viikosta. Sekin voi olla tarpeeksi pitkä aika uuvuttamaan pelaajat, turhauttamaan toimittajat ja karkottamaan yleisön. Hikaru Nakamura ennustikin klassisen shakin loppua, mikäli Manhattanilla päädytään kahteentoista remissiin.
Carlsenin manageri Espen Agdestein kertoi saaneensa tekstiviestin Norjan pääministeri Erna Solbergin avustajalta, joka esittikin toiveen ”lyhyemmästä pelistä tällä kertaa”. Neljäs peli kesti lähes 100 siirtoa, mutta viidennen pelin jälkeen siirtomäärät ovat laskeneet ”normaalille” tasolle.
Norjalaiset ovat urheiluhullua kansaa, joka janoaa menestystä myös shakkilaudalta. On arveltu, että jopa 400 000 norjalaista seuraa maan yleisradioyhtiön NRK:n shakkilähetyksiä. Väkilukuun suhteutettuna kyseessä on melkoinen määrä Magnus-faneja, joiden epäkiitollisena tehtävänä on ollut seurata pitkälle pikkutunneille venyneitä tasapelitaistoja.
Kun laudalla tapahtuu suuren yleisön näkökulmasta vähänlaisesti, media tarttuu herkästi kaikkeen mahdolliseen. Kovassa hermopaineessa elävien pelaajien osa ei ole kadehdittava, sillä kameroita ei tahdo päästä pakoon minnekään. Pientä kohua herätti Carlsenin pötköttäminen lepotilojen sohvalla Karjakinin miettiessä siirtoaan. Carlsenin taustaryhmä ei tästä pitänyt, sillä he olivat olleet siinä käsityksessä, että kamerat ovat lepotiloissa tuomareita varten, eivät suinkaan TV-katsojien iloksi.
Hivenen unessa maailmanmestari olikin 5. pelissä, jossa hän oli hetken epävarma siirtojensa määrästä. Pitkästä aikaa (Merano 1981) tällä tasolla italialaisella avauksella eli Giuoco Pianolla alkanut peli kohahdutti aikatarkastuksen tienoilla Carlsenin pelattua 40. Kg3?! ja 41. Kg2?. Haastaja ei kuitenkaan osannut käyttää yllättäen tarjoutunutta tilaisuutta hyväkseen.
Ja sunnuntain pelissä asiantuntijat pettyivät norjalaisen siirtoon 16…Tc8? joka hävisi sotilaan. Eriväristen lähettien loppupelissä Karjakinilla ei siltikään ollut ratkaisevaa hyötyä ”ylimääräisestä” a-sotilaastaan.
